Wikipedia

Ero sivun ”Itärintama (ensimmäinen maailmansota)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p fix
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 237 muokkausta
p fix
Rivi 24:
}}
 
'''[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] itärintama''' syntyi [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] hyökätessä [[Saksan keisarikunta|Saksaan]] ja [[Itävalta-Unkari]]in 1914.<ref name="WTJ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.richthofen.com/ww1sum2/ | Nimeke = Eastern Front Summary | Julkaisija = The War Times Journal | Viitattu = 12.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> Saksalaiset löivät etenevät venäläiset [[Tannenbergin taistelu (1914)|Tannenbergin taistelu]]issa Itä-Preussissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.firstworldwar.com/battles/tannenberg.htm | Nimeke = Battles - The Battle of Tannenberg, 1914 | Tekijä = Michael Duffy | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = firstworldwar.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.1.2013 | Kieli = }}</ref> ja [[Masurian järvialueen taistelu|Masurian järvialueella]] [[Puola]]ssa pian sodan alettua elo–syyskuussa 1914. Etelämpänä venäläiset etenivät melko pitkälle Itävalta-Unkariin [[Galitsia]]an, mutta heidät ajettiin pois sieltä ja Puolasta vuonna 1915. Vuonna 1916 venäläiset hyökkäsivät taas länteen päin itärintamalla, mutta heidät ajettiin taas valtaamiltaan alueilta pois. Vuoden 1917 lopuilla itärintama ulottui Itä-[[Liettua]]sta Puolan itäpuolelle ja Itä-[[Romania]]an. Vuonna 1918 [[Vladimir Lenin]] solmi saksalaisten kanssa [[Brest-Litovskin rauha]]n, ja luovutti muun muassa [[Ukraina]]n saksalaisille. Näin itärintama aaltoili koko sodan ajan.
 
Itärintaman ja länsirintaman tapahtumat vaikuttivat toisiinsa ensimmäisessä maailmansodassa. Länsirintama avattiin alkujaan itärintaman turvaamiseksi. [[Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|Länsirintama]] ja itärintama olivat molemmat maisemallisesti tyypillistä Eurooppaa, mutta kehittymättömässä Itä-Euroopassa esimerkiksi rautatieverkko oli huonompi kuin pitkälle teollistuneessa lännessä. Tämä teki huollon vaikeaksi tai mahdottomaksi ja hidasti joukkojen siirtoa. Itärintama oli pitkä, ja taistelut siellä liikkuvampia kuin länsirintamalla. Sotilastiheys rintamakilometriä kohti oli alhainen, ja rintama oli siten helppo puhkaista. Niinpä itärintama siirtyili koko ensimmäisen maailmansodan ajan.
Rivi 40:
Samsonov eteni nopeasti eteläisessä Itä-Preussissa, mutta Rennenkampf, joka pelkäsi saksalaisia, viivytteli joukkojensa etenemistä. Alussa venäläiset etenivät ja tukahduttivat heitä vastaan suunnatun vastahyökkäyksen pelkän ylivoimansa turvin. Venäläisten höyryjyrän oletettiin murskaavan Saksan. Saksalaisten komentaja kenraali [[Maximilian von Prittwitz]] määräsi vetäytymisen Itä-Preussista, jolloin esikuntapäällikkö [[Helmuth Johannes Ludwig von Moltke|Helmuth von Moltke]] erotti hänet ja kutsui eläkkeeltä [[Paul von Hindenburg]]in ja hänelle avuksi [[Erich Ludendorff]]in.<ref name="WTJ"/>
 
Saksalaiset kuuntelivat venäläisten salaamattomia lennätinviestejä ja tiesivät venäläisten joukkojen sijainnit. Elokuussa 1914 [[Tannenbergin taistelu (1914)|Tannenbergin taistelussa]] saksalaiset saartoivat venäläisen armeijan ja venäläiset antautuivat. Saksalaiset kärsivät hyvin pienet tappiot ja venäläiset menettivät yhteensä 125 000 miestä. Itä-Preussissa syyskuussa käydyissä [[Masurian järvialueen taistelu]]issa Hindenburgin johtamat alivoimaiset saksalaiset löivät kaksi venäläistä armeijaa ja aiheuttivat venäläisille merkittävät tappiot.
 
Syyskuussa 1914 venäläiset voittivat Itävallan [[Galitsia]]ssa (nykyisen Ukrainan ja Puolan alueella) [[Lembergin taistelu]]n ja valtasivat käytännössä koko Galitsian, ja saarsivat [[Przemyślin linnoitus|Przemyślin linnoituksen]], joka antautui vasta 1915. Venäläiset kohtelivat Galitsiaa huonosti, muun muassa vainosivat alueen uskontoa ja [[juutalaiset|juutalaisia]]. Venäläisten menestys pakotti Saksan siirtämään joukkojaan länsirintamalta helpottamaan itävaltalaisten ahdinkoa.{{lähde}}
 
Rivi 51:
Päähyökkäys alkoi toukokuussa 1915 Gorlice-Tarnówin offensiivilla. Kenraali [[August von Mackensen]] sai sekä Saksan että Itävalta-Unkarin joukkojen komennon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/354822/August-von-Mackensen | Nimeke = August von Mackensen | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 12.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> Venäläiset ajettiin pois Galitsiasta ja suuresta osasta Puolaa. Venäläiset veivät vetäytyessään vankeina Galitsian asukkaita, ja myös satojen teollisuuslaitosten osia. Rintama vakiintui kesäkuun alussa venäläisten peräännyttyä 160 kilometriä. Kesän aikana keskusvaltojen joukot kasvoivat nopeasti ja heinäkuussa Mackensenilla oli kolmetoista armeijaa Venäjän kymmentä vastaan.
 
13. heinäkuuta 1915 hyökkäystä jatkettiin koko rintamalla. Saksa valtasi [[Varsova]]n 5. elokuuta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historyplace.com/worldhistory/firstworldwar/index-1915.html | Nimeke = 1915 : A Global Conflict | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Hostory Place | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 12.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja rintama siirtyi satoja kilometrejä keskusvaltojen rajoilta. Saksa pyysi Venäjältä rauhaa juuri elokuussa, mutta Venäjä ei suostunut, koska saksalaiset joukot miehittivät Venäjää. Vuoden 1915 keskivaiheille mennessä Puola oli saksalaisilla, ja Hindenburgin joukot valtasivat [[Vilna]]n 19. syyskuuta, jolloin rintama oli 290 kilometriä itään Varsovasta. Hyökkäys pysähtyi syksyllä huonon sään vuoksi suurin piirtein asemaan jossa se pysyi vuoteen 1917 asti. Tappioiden ja munkki Rasputinin ennustusten vuoksi keisari Nikolai II otti itse armeijoiden komennon syyskuussa 1915, 21. elokuuta 1915 [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan.{{lähde|yksityiskohdat ja päivämäärät ei täsmää muihin lähteisiin}}
 
===Brusilovin hyökkäys 1916 Galitsiassa===
Rivi 63:
===Helmikuun vallankumous===
{{Pääartikkeli|[[Helmikuun vallankumous]]}}
Maaliskuussa 1917 tsaari syöstiin vallasta Venäjällä, valtaan noussut aluksi ruhtinas Lvovin, myöhemmin [[Aleksandr Kerenski]]n johtama väliaikainen hallitus ajoi sodan jatkamista, ja oli muun muassa sen takia epäsuosittu. Nousevan [[bolševikit|bolševikki]]puolueen johtaja Lenin vaati ”rauhaa, maata ja leipää.” Venäjän armeija oli hajoamistilassa, kuri murtumaisillaan, [[Punainen lippu|punalippu]] liehui siellä monessa paikassa, ja rintamalta karanneet venäläiset sotilaat ryöstelivät omaa maataan rintaman takana.
 
===Kerenskin hyökkäys 1917===
 
Heinäkuussa 1917 epäonnistui Venäjän viimeinen suuri hyökkäys itärintamalla, [[Kerenskin hyökkäys|Kerenskin offensiivi]]. Vastahyökkäykessä itävaltalaiset ja saksalaiset etenivät helposti Galitsian poikki Ukrainaan Zbruch-joelle asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/308180/June-Offensive | Nimeke = June Offensive | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 12.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja valloittivat [[Riika|Riian]] 1. syyskuuta 1917.{{lähde}}
 
===Lokakuun vallankumous 1917===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itärintama_(ensimmäinen_maailmansota)”