Ero sivun ”Casimir Ehrnrooth (kenraali)” versioiden välillä

| nimi = Johan Casimir Ehrnrooth

| lisänimi muut nimet =

| syntymäpaikkasyntymäaika = [[Nastola26. marraskuuta]] [[1833]]

| kuolinpaikka syntymäpaikka = [[HelsinkiNastola]]

| joukko-osastoammatti =

Casimir Ehrnrooth kuului Ruotsin vallan aikana aateloituun [[Ehrnrooth]]in sotilassukuun, jonka arvellaan saapuneen Suomeen1500-luvulla [[Pommeri]]sta [[Baltia]]n kautta 1500-luvullaSuomeen. Hänen vanhempansa olivat [[Suomen sota|Suomen sodassa]] kunnostautunut ja sitten Venäjän palvelukseen siirtynyt kenraalimajuri [[Gustaf Adolf Ehrnrooth]] (1779–1848) sekä Johanna Christina [[von Platen]]. Casimir Ehrnrooth syntyi vanhempiensa omistamassa [[Seestan kartano]]ssa Nastolassa.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=3265|nimi=Ehrnrooth, Johan Casimir (1833 - 1913)|tekijä=Raimo Savolainen|ajankohta=6.9.2001}}</ref> Hänen sisaruksiaan olivat muun muassa kirjailija [[Adelaïde Ehrnrooth]] ja kenraaliluutnantti [[Robert Ehrnrooth]]. Vuorineuvos [[Georg Casimir Ehrnrooth]] oli hänen veljenpoikansa.<ref>{{Kansallisbiografia|id=6606|nimi=Ehrnrooth (1500 - )|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=6.6.2003 (päivitetty 10.9.2008)}}</ref>

Ehrnrooth opiskeli 1843–1845 [[Helsingfors Lyceum]]issa ja kouluttautui 1845–1850 upseeriksi [[Haminan kadettikoulu]]ssa. Hän aloitti sotilasuransa [[Kornetti (sotilasarvo)|kornettina]] Henkivartioväen Ulaanirykmentissä. Hän opiskeli [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] yleisesikunta-akatemiassa 1852–1855 suorittamatta tutkintoa. Vuonna 1855 Ehrnrooth ylennettiin aliratsumestariksi, ja hän osallistui [[Oolannin sota|Oolannin sodan]] aikana [[Viipuri]]n ja [[Rajajoki|Rajajoen]] välisen rannikko-osuuden puolustamiseen. Vuonna 1856 hänet lähetettiin [[majuri]]ksi ylennettynä [[Kaukasia]]an, jossa hän osallistui sotaretkeen vuoristoheimoja vastaan [[Tšetšenia]]ssa ja [[Dagestan]]issa.<ref name="Kenraalit" /> Hän oli mukana imaami [[Šamil]]in kapinan kukistamisessa ja haavoittui vasempaan lapaan.<ref>Pekka Hakala: [http://www.hs.fi/english/article/Finnish+officer+Casimir+Ehrnrooth+crushed+19th+century+Chechen+rebellion/1135218286496 Finnish officer Casimir Ehrnrooth crushed 19th century Chechen rebellion] Helsingin Sanomat (International Edition) 8.1.2006. Viitattu 25.8.2012.</ref> Vuonna 1858 Ehrnrooth palkittiin urhoollisuudestaan kultaisella sapelilla, ja hän yleni nopeasti.<ref name="KB" /> Hänet ylennettiin 1859 [[Everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]], 1862 [[eversti]]ksi ja 1868 [[kenraalimajuri]]ksi. Ehrnrooth osallistui [[Tammikuun kansannousu|Puolan kapinan]] kukistamiseen ja palveli 1863 [[CzestochowaCzęstochowa]]n kaupungin sotilaskomentajana [[Varsova]]n ja [[Wien]]in välisellä rautatiellä sekä keväällä 1864 jonkin aikaa [[Olkusch-Miechovska]]n sotilasalueen vt. komentajana.<ref name="Kenraalit" />

Palveltuaan useissa eri tehtävissä Ehrnrooth nimitettiin 11. jalkaväkidivisioonan komentajaksi joulukuussa 1876,. missäHän tehtävässätoimi hän1877–1878 osallistuidivisioonan myöskomentajana [[Turkin sota|Turkin sodassa]]an, 1877–1878.jossa Hänhän haavoittui [[Oltenitsan taistelu]]ssa kesäkuussa 1877. ja sai seuraavanSeuraavan vuoden marraskuussa hän sai ylennyksen kenraaliluutnantiksi.<ref name="Kenraalit" /> Sodan jälkeen Venäjän keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] halusi muodostaa [[Osmanien valtakunta|Turkilta]] valloitetusta Bulgariasta Venäjän [[puskurivaltio]]n. Bulgarian ruhtinaaksi valittiin 1879 [[Alexander von Battenberg]], Venäjän keisarinna [[Maria Aleksandrovna]]n veljenpoika ja Aleksanteri II:n suosikki. Tsaari päätti lähettää kenraali Ehrnroothin hänelle neuvonantajaksi ja niin tämä sai maaliskuussa 1880 eron sotilaspalveluksesta ja komennuksen uudelleen Bulgariaan. Hänet nimitettiin huhtikuun alussa Bulgarian sotaministeriksi.<ref name="Kenraalit" /><ref name="KB" /> Ehrnrooth saavutti nopeasti suuren vaikutusvallan vain 23-vuotiaaseen hallitsijaan, joka oli kuitenkin riippuvainen tsaarin suosiosta. Seuraavana vuonna Venäjän uudeksi hallitsijaksi tullut [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] ei ollut lainkaan yhtä suopea Alexanderia kohtaan kuin isänsä.<ref name="KB" />

Sotilasuralle paluun sijaan Ehrnrooth määrättiinkin tammikuussa 1882 Suomen ministerivaltiosihteerin apulaiseksi Pietariin.<ref name="Kenraalit" /> Hän ei tiettävästi suhtautunut tehtävään erityisen vakavasti, jaeikä ministerivaltiosihteeri [[Theodor Bruun]] ei arvostanut hänen kykyjään. Suomen poliittiset johtajat ja hallitusmiehet eivät pitäneet keisarille ja Venäjän sotaministerille lojaalia kenraalia sopivana henkilönä vahtimaan Suomen etuja aikana, jolloin valtakunnan yhtenäistämispyrkimykset nostivat päätään.<ref name="KB" /> Pitkään Venäjällä palvelleena Ehrnrooth myös tunsi huonosti Suomen olojaolot huonosti. Bruunin kuoltua vuonna 1888 Ehrnrooth nimitettiin marraskuussa hänen seuraajakseen ministerivaltiosihteerinä ja [[Helsingin yliopisto|yliopiston]] sijaiskanslerina.<ref name="Kenraalit" /> Hänen asemansa muodostui vaikeaksi, eikä hän pitänyt virkaan liittyvistä muodollisuuksista ja velvollisuuksista.<ref name="KB" />

Tämän jälkeen Ehrnrooth asettui viettämään eläkepäiviään Seestan kartanoon, jonka vuonna 1883 oli ostanut veljensä leskeltä ja tämän uudelta aviomieheltä [[Konni Zilliacus|Konni Zilliacukselta]]<ref>{{Kansallisbiografia|id = 3698|nimi = Zilliacus, Konni (1855–1924)|tekijä = Matti Klinge|ajankohta = 30.7.2007}}</ref>. Ehrnrooth kuitenkin myi kartanon 1902 veljenpojalleen ja muutti viimeisiksi vuosikseen Helsinkiin.<ref name="KB" /> Hän kirjoitti tämän jälkeenvielä sotahistoriallisia muistelmia ja tutkimuksia, joita ilmestyi muun muassa ''[[Finsk Militär Tidskrift]]issä'' ja venäläisessä ''[[Vojennyj Sbornik]]'' -lehdessä.<ref name="Kenraalit" /> Ehrnrooth harrasti myös filosofisen kirjallisuuden lukemista. Hänen kirjastonsa ja työhuoneensa säilytettiin Seestassa 1990-luvulle asti.<ref name="Kenraalit" />