Ero sivun ”Tabloidi” versioiden välillä

47 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
muotoilua
Ei muokkausyhteenvetoa
(muotoilua)
{{Uudelleenkirjoitettava|Vanhaa tietoa}}
[[File:British tabloids - July 5 2011.jpg|thumb|Brittiläisiä tabloideja.]]
'''Tabloidi''' on [[sanomalehti]], joka on kooltaan puolet ns. suurikokoisesta [[broadsheet]]-[[formaatti|formaatista]]. [[Suomi|Suomessa]] tabloid-sivuformaatin koko on yleisesti leveys 280 millimetriä ja korkeus 400 millimetriä, esimerkiksi iltapäivälehdet [[Iltalehti]] ja [[Ilta-Sanomat]].
 
Suomessa sanomalehdistä muun muassa ''[[Hufvudstadsbladet]]'' ilmestyy tabloid-kokoisena. Myös, [[Itä-Savo (sanomalehti)|Itä-Savo]] ja, [[Länsi-Savo]] ja [[Kauppalehti]] ovat vanhastaan olleet tabloid-kokoisia, samoin iltapäivälehdet [[KauppalehtiIltalehti]] ja [[Ilta-Sanomat]]. [[Lapin Kansa]], [[Pohjolan Sanomat]] ja [[Kainuun Sanomat]] alkoivat ilmestyä tabloid-kokoisina 17.1.2011 ja, [[Satakunnan Kansa]] tasan vuotta myöhemmin, ja 8.1.2013 lähtien myös [[Helsingin sanomat]] ilmestyy tabloid-kokoisena. Sen lisäksi monet muuten broadsheet-kokoisena ilmestyvät sanomalehdet julkaisevat viikko- ym. liitteitä tabloid-koossa. Muuten tabloidit keskittyvät kaikkialla irtonumeromyyntiin. Tabloid on erityisesti iltapäivälehdille kätevä koko, koska koko etusivu kohahduttavine otsikoineen mahtuu esille myyntitelineeseen tai paperikaupan ikkunaan. Samaan tarkoitukseen [[broadsheet]]-koko olisi suuri. Tabloidissa lisäksi kuvien vaikuttavuus tulee [[broadsheet]]ia pienemmän painopinnan vuoksi esille paremmin tekstiin verrattuna. Tämän vuoksi jotkut ovat pitäneet tabloidia varsinaiselle [[päivälehti|päivälehdelle]] sopimattomampana kuin [[iltapäivälehti|iltapäivälehdelle]], jonka sisällön odotetaankin olevan suuren [[irtonumeromyynti|irtonumeromyynnin]] vuoksi kohupitoisemman kuin päivälehden.
 
Lehdet tekevät tyypillisesti myös lisäkannen eli ''[[lööppi|lööpin]]'' ([[ruotsin kieli|ruots.]] ''löpsedeln''), jota käytetään vain markkinointiin, ja jossa on päivän pääotsikko isoin kirjaimin. Lööpit kehittyivät lehtipinkan suojapapereista.
 
Monet suomalaiset lehtitalot ovat harkinneet siirtymistä tabloid-kokoon ulkoasu-uudistusten yhteydessä. 2000-luvulla herännyt uusi kiinnostuminen tabloid-kokoon perustuu sanomalehdistön levikkimäärien alentumiseen ja sitä kautta haluun alentaa kustannuksia ja tehdä lukijaystävällisempää tuotetta. Suurista suomalaisista valtakunnallisista lehdistä toistaiseksi vain harvat ovat uskaltaneet siirtyä pienemmän koon käyttöön. Suurin este lienee pelko siitä, että lukijat eivät hyväksy uutta muotoa, mikä voi osaltaan vauhdittaa levikkitappiota. Toisaalta monia suomalaisia maakuntalehtiä luetaan vain kotona tai työpaikalla eikä liikennevälineissä, kuten suurissa kaupungeissa. – 28. helmikuuta [[2012]] kohua herätti uutinen, jonka mukaan [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] muuttamista broadsheet-kokoisesta tabloidikokoiseksi valmisteltiin vakavissaan. Lopullinen päätös asiasta oli tarkoitus tehdä kesällä 2012, ja itse muutos tapahtui 8. tammikuuta [[2013]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/helsingin_sanomat_valmistelee_historiallista_muutosta_tabloid-kokoon_3291618.html Helsingin Sanomat valmistelee historiallista muutosta tabloid-kokoon], Yle.fi, uutiset, viitattu 28.2.2012</ref> 18. toukokuuta 2012 kello 12-13 [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] päätoimittaja [[Riikka Venäläinen]] järjesti tosiaikaisen verkkokeskustelun Helsingin Sanomien tabloid-uudistuksesta. 19. toukokuuta 2012 järjestetäänjärjestettiin [[Iso Omena|Isossa Omenassa]] Helsingin Sanomien tabloid-koon esittely. <ref>http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hstxt&view=news_kotimaa_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1305564003234</ref>
 
[[Eurooppa|Euroopan]] suurin tabloid-lehti, sanan molemmissa merkityksissä, on saksalainen ''[[Bild-Zeitung]]'', joka myy noin neljä miljoonaa numeroa. Saksassa tabloideja sanotaan [[bulevardilehdistö]]ksi. Käsite bulevardilehdistö on korrektimpi nimitys [[keltainen lehdistö|keltaiselle lehdistölle]].
108 748

muokkausta