Ero sivun ”Metakognitio” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: el:Μεταγιγνώσκειν |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Metakognitio''' on [[tietoisuus|tietoisuutta]] omista tai muiden ihmisten [[
Metakognition tutkimus alkoi kehittyä 1970-luvulla. Ensimmäisenä sanaa ''metakognitio'' käytti J. H. Flavell vuonna 1976.<ref>Flavell 1976: 232.</ref>
Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin. Metakognitiiviset tiedot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:
# tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä ("Minulla on hyvä näkömuisti"),
# tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta ("Tiivistelmän kirjoittaminen edellyttää, että poimin tekstistä tärkeimmät asiat
# tiedot erilaisista strategioista ("
Metakognitiiviset taidot
Omien taitojen ja strategioiden tiedostaminen on siis tärkeä tekijä oppimisessa. Mitä paremmin yksilö on tietoinen tiedoistaan, taidoistaan ja tavoistaan toimia eri tilanteissa, sitä paremmin hän pystyy kontrolloimaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri tapoja oppia. Hyvin ja heikosti oppimisessa menestyvien oppijoiden metakognitiivisen ajattelun on todettu eroavan toisistaan. Oppijat, jotka menestyvät hyvin esimerkiksi koulussa, hyödyntävät metakognitiota oppimisessa tehokkaammin kuin heikommin menestyvät oppijat ja päinvastoin. Siten hyvin menestyvillä oppijoilla on mahdollisuus selvitä paremmin itsenäistä ajattelua vaativassa yhteiskunnassa. <ref name= "Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö">{{kirjaviite | Tekijä=Järvelä, Häkkinen, Lehtinen | Nimeke=Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö | Selite= | Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32353-5}}</ref>
Rivi 13 ⟶ 15:
== Metakognitio teknologisessa oppimisympäristössä ==
Tutkijat ja tutkimukset ovat osoittaneet, että
===Sosiaalisesti jaettu metakognitio===
Nykyisin oppimista ei enää nähdä vain yksilöllisenä prosessina, vaan sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden katsotaan liittyvän korkeammantasoisiin ajatteluprosesseihin. Tästä yksi esimerkki on metakognition näkeminen '''sosiaalisesti jaettuna metakognitiona'''. Tämä tarkoittaa metakognition käsitteen laajentamista esimerkiksi tilanteisiin, joissa oppijat rakentavat tietoa yhdessä siten, että oppijoiden työskentelyssä ilmenee metakognitiota, jota ei voida palauttaa vain yhden ihmisen metakognitioksi. Sen sijaan metakognitio rakentuu, kehittyy ja ilmenee yksilöiden välillä ja oppijoiden yhteisessä ajattelutoiminnassa. Sosiaalisesti jaettua metakognitiota on pyritty hyödyntämään teknologiapohjaisissa oppimisympäristöissä sekä verkkotyöskentelyyn osallistuvien oppijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.
Yksilön metakognitio ja sosiaalisesti jaettu metakognitio eivät ole toisistaan irrallisia vaan osittain päällekkäisiä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
=== Teknologisten oppimisympäristöjen ongelmia metakognition tukemisessa ===
Vaikka teknologia voikin olla hyvä väline metakognition kehityksessä on sillä myös omat rajoituksensa. Tuki jonka oppija saa täytyisi olla hyvin tarkasti räätälöityä nimenomaan häntä varten, niin etteivät ohjelman antamat vihjeet olisi liian helppoja tai vastaavasti liian vaikeita. Tuki jonka oppija saa tulisikin sijoittua heidän [[Lähikehityksen vyöhyke|lähikehityksen vyöhykkeeseensä]] jolloin tuki tarjoaisi oppijoille oppimisen kannalta oikea-aikaisia vinkkejä ja edistäisi oppimista, mutta myös haastaisi oppijaa ajattelemaan itse.
==Metakognitiivinen terapia==
▲Vaikka teknologia voikin olla hyvä väline metakognition kehityksessä on sillä myös omat rajoituksensa. Tuki jonka oppija saa täytyisi olla hyvin tarkasti räätälöityä nimenomaan häntä varten, niin etteivät ohjelman antamat vihjeet olisi liian helppoja tai vastaavasti liian vaikeita. Tuki jonka oppija saa tulisikin sijoittua heidän [[Lähikehityksen vyöhyke|lähikehityksen vyöhykkeeseensä]] jolloin tuki tarjoaisi oppijoille oppimisen kannalta oikea-aikaisia vinkkejä ja edistäisi oppimista, mutta myös haastaisi oppijaa ajattelemaan itse. <ref name= "Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö"></ref>
Metakognitiivinen terapia alkoi kehittyä 1980-1990-luvun taitteessa, kun Adrian Wells alkoi tutkia, millaisia tiedonkäsittelyprosesseja ilmenee psykologisissa ongelmissa. Toisin kuin esimerkiksi [[Kognitiivinen psykoterapia|kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa]], jossa tarkastellaan ajatussisältöjä, metakognitiivisessa terapiassa huomio kiinnittyy ajattelumalleihin, jotka synnyttävät ja ylläpitävät potilaan vääristyneitä käsityksiä.<ref>Fisher–Wells 2011: 13–23.</ref>
== Katso myös ==
* [[Apperseptio]]
* [[Skeema]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Fisher, Peter – Wells, Adrian | Nimeke=Metakognitiv terapi | Julkaisija=Studentlitteratur | Julkaisupaikka=Lund | Vuosi=2011 | Isbn=978-91-44-07602-7 | Selite=(Metacognitive Therapy: Distinctive Features, 2009.) Översättning av Ola Brar }}
* Flavell, J. H.: Metacognitive aspects of problem solving. — L. B. Resnick (toim.): ''The nature of intelligence'' (s. 231–236). Hillsdale (NJ): Erlbaum 1976.
* Weinert F. – Kluwe R. (toim.): ''Metacognition, Motivation, and Understanding''. Hillsdale (NJ): Erlbaum 1987.
[[Luokka:Kognitiotiede]]
|