Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa ,  6 vuotta sitten
p
[[Kuva:Kiestinki AT cannon firing.jpg|thumb|210px|Suomalaiset sotilaat torjuvat neuvostoliittolaisten vastahyökkäystä Kiestingin lähellä]]
 
[[jatkosota|Jatkosodassa]] suomalainen [[Suomen III armeijakunta (jatkosota)|III armeijakunta]] valtasi Kiestingin elokuussa [[1941]] ja rintamavastuun ottaneet saksalaiset joukot vetäytyivät sieltä vasta syyskuussa [[1944]]. Kiestingistä muodostui Pohjois-Suomen päärintama hyökkäyksen alun edistyessä paremmin kuin muualla. Luovuttiin [[Uhtua]]lla (nyk.eli Kalevala)Kalevalalla etenemisestä ja myös sieltä vedettiin joukkoja Kiestinkiin sodan kuluessa.
 
Sodan alkuvaiheissa [[natsi-Saksa|saksalaiset]] joukot pyrkivät Kiestingistä kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a, maantietä pitkin ja kokivat kovaa vastustusta. Suomalainen, everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtama ryhmä J eteni rautatielinjaa pitkin Kiestingistä kohti Louhea alkuun kohtaamatta vastusta. Suomalaiset etenevät melko lähelle Louhea, kun neuvostoliittolaisten vastarinta alkoi tiivistyä lisäjoukkojen myötä. Eteentyöntynyt suomalais-saksalainen tuhatlukuisen osasto kärsi huomattavia tappioita ns. [[Kiestingin motti|Kiestingin motissa]]. Elokuussa 1941 motista lopulta vetäydyttiin ja rintamalinja asettui Kiestingin itäpuolelle. Talvella taistelutoiminta oli vähäisempää. Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisesti saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla.
116

muokkausta