Ero sivun ”Medici” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
[[Image:Medici Leo XI.jpg|thumb|Medici-suvun vaakuna. Siihen on aina kuuluneet punaiset pallot "Le palle" kultaisella pohjalla. Aluksi palloja oli 11 sitten 9 ja 7 ja lopulta 6. Ranskan kuningas Ludwig XI myönsi vuonna 1465 Lorenzo de` Medicin isälle Pierolle kunnianosoituksena vaakunansa käyttöön vaaleansinisen Ranskan liljoin koristellun pallon. Tämä vaakuna esiintyy monissa firenzeläisissä rakennuksissa]]
 
'''Medici-suku''' oli [[Firenze|firenzeläinen]] mahtisuku [[1200-luku|1200-luvulta]] [[1700-luku|1700-luvulle]]. Sukuun kuuluu muun muassa kolme [[paavi]]a, useita Firenzen ja [[Toscana]]n hallitsijoita sekä myöhemmin [[Ranska]]n kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Nimen ''Medici'' alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se saattaa viitata [[apteekki]]alaan. Erään tarinan mukaan yksi suvun kantaisistä olisi ollut [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] lääkäri (medicus, lat. lääkäri). Medicit rikastuivat alun perin [[pankki]]toiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. Vaikka [[Niccolò Machiavelli]] omisti Mediceille kuuluisan teoksensa ''[[Ruhtinas (kirja)|Ruhtinas]]'', eivät Medicit alun perin olleet siniverisiä vaan ennemminkin porvareita. Varhaiset Medicit harjoittivat puuhiilikauppaa ja pian myös yrttien keräilyä ja myymistä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi "Medici" (it. medico, suom. lääkäri)sekä vaakunan heraldiset pallot tai "pillerit". Varsinaisen elämänuransa ja omaisuutensa varakkaimmat ja tunnetuimmat Medici-suvun jäsenet ansaitsivat kaupankäynnillä, erityisesti kangaskaupalla sekä pankkiiritoiminnalla[[pankki]]toiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. pankkiiritoimintaa Mediceillä oli Italiassa, Flanderin Brüggessä, Genevessä ja Lontoossa. Suurin osa toiminnasta tapahtui kuitenkin Italiassa.
 
[[Giovanni di Bicci de' Medici]] ([[1360]]–[[1429]]) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa [[Cosimo de' Medici]] (''Cosimo Vanhempi'') ([[1389]]–[[1464]]) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan ''Gran maestron'' aseman. Hänen jälkeläisensä hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen [[1494]] saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä.<ref name=suursanakirja>Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, artikkelit Firenze ja Medici, WSOY 1998, ISBN 951-0-33044-2</ref> Cosimon pojan Pieron (1416-1469) poika [[Lorenzo de` Medici]] ([[1449-1492]]) sai lisänimen "Il Magnifico". Lorenzon aikaan Italian renessanssi oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita sekä filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa<ref name=suursanakirja />, ja Cosimoa seurannut Medicien "vanhempi" sukuhaara hallitsi Firenzeä vuoteen [[1537]] saakka. Keisari [[Kaarle V]] nimitti [[Alessandro de' Medici]]n Firenzen perinnölliseksi [[herttua]]ksi<ref name=suursanakirja />. Hänen jälkeensä asema siirtyi "nuoremmalle" haaralle, johon kuulunut [[Cosimo I de' Medici]] tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna [[1569]] [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurherttuaksi]]<ref name=suursanakirja />. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen [[1737]] saakka.<ref name=suursanakirja />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Medici