Ero sivun ”Kansanetymologia” versioiden välillä

Perinteiset, myyttiset kansanetymologiat eivät ole tieteilijöidenkään näkökannalta roskaa, vaikka voivatkin selittää sanan alkuperän väärin, sillä ne ovat osa arvokasta tarustoa. Ne eivät välttämättä kerro siitä, miten sana on todellisuudessa saanut alkunsa, mutta ne kertovat pikemminkin ihmisestä, siitä millaisia selityksiä ihmiset ovat taipuvaisia antamaan asioille ja sanoille. Kansanetymologiat auttavat osaltaan ymmärtämään, miten ihmiset ennen uskoivat asutuksen, asioiden ja ilmiöiden saaneen alkunsa.

 

*Nykyajan kansanetymologian mukaan [[riisitauti]] on saanut nimensä siitä, että jotkut aasialaiset ovat saaneet tämän puutostaudin syötyään liian yksipuolisesti [[riisi]]ä. Riisitautisen käyristyneitä luita on jopa verrattu keitettyihin riisijyviin. On tosiseikka, että riisitautia esiintyy, jos ravinto on liian yksipuolisesti riisiä, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sanan alkuperän kanssa. Todellisuudessa riisitautia merkitsevä sana [[riisitauti|riisi]] tunnettiin suomen kielessä paljon ennen riisi-viljakasvia, ja näiden täysin erilähtöisten sanojen taivutuksetkin poikkeavat toisistaan täysin. (Tautia tarkoittavan riisi-sanan [[genetiivi]] on ''riiden'' ja [[partitiivi]] ''riittä'', viljaa tarkoittavalla sanalla vastaavat muodot ovat riisin ja riisiä.)

 

*Kansanetymologia väittää, että sana ''[[peruna]]'' on peräisin [[valtio]]n nimestä ''[[Peru]]''.{{Lähde|16. syyskuuta 2009|Ikinä kuullutkaan moista selitystä}} Tämä johtuu kai siitä, että peruna on peräisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]], missä Peru-niminen valtio todellakin sijaitsee, mutta oikeasti sana ''peruna'' on samaa alkuperää kuin sana ''[[päärynä]]'' ja tarkoitti vanhassa kielessä päärynää.

 

{{Tynkä/Kieli}}