Ero sivun ”Oskari Vilho” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p vanhentuneiden linkkien päivitys using AWB
Rivi 7:
==Teatteriura==
 
Synnyinmaahansa palattuaan Vilho oli aktiivisesti mukana suomenkielisessä seuranäyttämötoiminnassa. Kun vakituista suomenkielistä teatteria ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, hän turhautui ja aloitti opinnot yliopistossa. Hän suoritti kameraalitutkinnon [[1869]] ja ryhtyi virkamieheksi. Samana vuonna hän oli avustamassa [[Kaarlo Bergbom]]ia [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] ''[[Lea (näytelmä)|Lean]]n'' kantaesityksen järjestämisessä. Kun suomalainen teatteri vihdoin aloitti vuonna [[1872]], Oskari Vilho kuului sen ydinjoukkoon. Hän toimi Bergbomin apulaisena. Suomalaisen teatterin kiertäessä maaseutua Vilho toimi seitsemän vuotta teatterin apulaisjohtajana.
 
Vilho teki myös näyttelijäntyötä, vaikka hänen ulkoiset edellytyksensä siihen olivat huonot. Hänen äänensä oli heikko, vartalonsa vähäinen ja kasvonsa liian arkiset. Fyysiset puutteet korvasi kuitenkin henkinen luomisvoima sekä terävä äly. Tulkitsemiensa hahmojen luonteenkuvauksessa hän oli erittäin analyyttinen ja tarkka. Oskari Vilhon näyttämötaiteellisiin suorituksiin lukeutuivat muun muassa Sakeas näytelmässä ''Lea'', Aapeli näytelmässä ''Kihlaus'' sekä nimiosa [[Ludvig Holberg]]in ''Jeppe Niilonpojassa''. Erityisen vakuuttavan näyttämöluoman hän loihti [[Molière]]n romanttisen [[komedia]]n ''Saiturin'' päähenkilöstä Harpagonista. Vilhon traagisiin näyttämöhahmoihin kuului esimerkiksi ''Kuninkaan alut'' -näytelmän piispa Nikolaus.