Ero sivun ”A. A. Granfelt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
p typo |
||
Rivi 7:
Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt omaksui [[fennomania]]n aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut [[Jaakko Päivärinta|Jaakko Päivärinnan]] jouduttua eroamaan. Granfelt valittiin tehtävään ja hän uudisti nopeasti järjestön toiminnan. Yhdistyksen kustannustoiminta kasvoi valtavasti. [[Viro]]sta hän keksi kansallisten [[Laulujuhlat|laulujuhlien]] idean, jonka päätti tuoda myös Suomeen. Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Kansavalistusseuran vuosijuhlien yhteydessä [[Jyväskylä]]ssä vuonna 1884, minkä jälkeen niitä pidettiin vuoden tai kahden välein eri puolilla maata. Granfelt itse ei tosin osannut laulaa.<ref name="KB" />
Granfelt rakensi Suomeen myös raittiusliikkeen valtakunnallisen organtisaation, joka kansainvälisistä esikuvista huolimatta kytkeytyi ensisijaisesti fennomaanien strategiaan. Tavoitteena oli eräänlainen kansalaiskasvatus ja suomalaisten yhteenliittäminen ylhäältäpäin johdetun järjestötoiminnan avulla. Granfelt perusti vuonna 1883 Helsingissä Raittiuden Ystävät -seuran aiemman [[Kohtuuden Ystävät|Kohtuuden Ystävien]] seuraajaksi ja se laajennettiin 1888 samannimiseksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Koko maan kattaneen raittiusyhdistysverkoston luomisen seurauksena raittiusliikkeestä tuli aikansa laajinta kannatusta nauttinut kansalaisjärjestö. Granfelt kirjoitti suuren osan järjestön kannanotoista. Hän kuitenkin menetti otteensa organisaatiosta 1900-luvun alussa, jolloin työväenliikkeen vaikutus raittiusliikkeessä kasvoi ja poliittisesti
Granfelt oli myös edustajana säätyvaltiopäivillä, jossa hän ajoi alkoholilainsäädännön muutoksia sekä kansansivistystyön laajentamista valtion tuella.<ref name="KB" /> Lisäksi hän oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n arkistojen ja kirjavarojen hoitaja vuosina 1879–1896.<ref name="ym" />
| |||