Ero sivun ”Metsästäjä-keräilijät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: zh:狩獵採集
p kh
Rivi 9:
Metsästäjä-keräilijöiden uskonto on usein ollut [[šamanismi|šamanistinen]] ja [[animismi|animistinen]]. Monet heimot, kuten [[jivarot]], uskovat [[magia]]an ja [[noituus|noituuteen]]. Muun muassa useimmat [[pygmit]], Tansanian hadzat ja eteläisen Afrikan [[busmanni|bushmannit]] olivat ennen eurooppalaisten tuloa metsästäjä-keräilijöitä. Tyypillisiä pohjoisen metsästäjä-keräilijöitä olivat [[Kanadan subarktisen alueen intiaanit]]. Ihmiskunnan kivikautisten kantavanhempien harjoittama metsästys-keräilykulttuuri on nykyään lähes täysin korvautunut maanviljelyllä ja karjanhoidolla.
 
Metsästys-keräily on elintapa, jossa elatus hankitaan suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja villejä kasveja ja muita eliöitä jollakin tavoin hankkimalla tai keräilemällä. Metsästys ja keräily oli ihmisen alkuperäinen tapa hankkia elatus. Monesti se liittyy vuodenaikojen mukana liikkuvaan elämäntapaan, mutta varsinkin kalarikkailarunsaskalaisilla seuduilla asutus voi olla melko pysyvääkin. Asumukset saattavat metsästäjä-keräilijöillä olla riukujen varaan pingotettuja nahkoja tai kotamaisia rakennelmia, mutta kiinteät asutukset olla hyvinkin tukevia hirsisiä tms. taloja. Metsästäjä-keräilijöiden pääasiallisessa ravinnonlähteessä: suurriista, pienriista vai kalastus oli huomattavia eroja, käytettiin niitä luonnon antimia miltä asuinseudulta parhaiten sai.
 
Metsästys-keräilyn ero [[maanviljely]]yn ja [[karjanhoito]]on voi rajatapauksissa olla hämärä. Jo metsästäjä-keräilijät esimerkiksi muokkasivat ympäristöä luodakseen olosuhteita sopivammille riistaeläimille, esimerkiksi [[Australia]]ssa kulottamalla. Linnuille on myös voitu tehdä pesäpaikkoja munien tuotantoa varten, joka muistuttaa jo tarhausta. Kiinni saatu eläimenpoikanen on voitu kasvattaa isoksi, ja syödä vasta sitten. Historiallisesti monin paikoin metsästys-keräilystä on siirrytty ruoantuotantoon asteittain. Tehostettu keräily tarkoittaa keräiltävän alueen kasvien säilyttämistä esimerkiksi keräämällä vain osa kasveista pois, etteivät ne kuole, kitkemällä rikkaruohoja, ajamalla tuholaiseläimiä pois ja niin edelleen. Ruoantuotanto on myös voinut olla rinnakkainen ruoanhankintakeino metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn lisäksi. Teollisuusmaissakin on edelleen jonkin verran keräilyä ja metsästystä, vaikka niiden avulla saadaankin vain pieni osa ravinnosta.
Rivi 23:
== Sedentismi ja vuotuiskierto ==
 
Monesti metsästäjä-keräilijät muuttavat vuodenaikojen mukaan niille alueilla, missä kulloinkin on parheiten saatavilla riistaa, kalaa, keräiltäviä kasveja ja muita luonnon antimia. Tätä sanotaan [[vuotuiskierto|vuotuiskierroksi]]. Vuotuiskiertoon liittyvä yhteiskunta on yleensä tasa-arvoinen. Jos luonnon antimet, kuten riista- ja/tai kalakanta sen mahdollistavat, metsästäjä-keräilijät usein asuvat paikoillaan. [[Sedentismi|Paikoillaan asuvien]] metsästys ja keräily saattaa luoda epätasa-arvoisen, enemmän tai vähemmän perinnöllisiin luokkiin jakautuneen yhteiskunnan, jossa päällikkö johtaa alaisiaan.
 
== Suurriistan metsästyksen matematiikkaa ==