Ero sivun ”Myllykoski (paperitehdas)” versioiden välillä

Myllykosken paperitehtaalla oli loppuvaiheessa kaksi tuotantokäytössä ollutta paperikonetta (PK4 ja PK6), joiden yhteinen tuotantokapasiteetti oli noin 380 000 t/a. Paperikone PK7 pysäytettiin marraskuussa 2011, paperikone PK5 on seissyt vuodesta 2002 ja museopaperikoneena säilytetty paperikone PK3 70-luvulta saakka. Myllykoski Paper päätti romuttaa PK5-koneen vuonna 2006 ja kone purettiin 2012. Musopaperikone PK3 siirrettiin UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle vuonna 2012 tehtaan lopettamisen yhteydessä.

|(1907) 1916-1977 (puretaanpurettu vuonna 2012)

|Jenkkisylinteri. Hankittu käytettynä [[Loimijoen paperitehdas| Loimijoen paperitehtaalta]], ''Museopaperikone 1977-2012,. museoituKone paikalleen''on Koneensiirretty purkaminenUPM:n käynnissäKeskusarkistoon Valkeakoskelle (Lempääläntie 18 B) ja entisöity museokäyttöön näyttelyesineeksi.

|Kone suljettu. jaMyyty varastoituKiinaan paikoilleenelintarvikepaperin valmistukseen. Puretaan 2013.

Museopaperikone oli tehtaan tiloissa paikalleen museoitu lähes toimintakuntoinen [[paperikone]] PK3. Kone oli toiminnassa vuosina 1919-1972. Kone oli [[Viipurin konepaja]]n valmistama. Koneella valmistettiin toispuolisesti kiillotettua valkoista käärepaperia, luonnonruskeaa käärepaperia ja SC-paperia. Kone hankittiin käytettynä [[Loimijoen paperitehdas| Loimijoen paperitehtaalta]] minne se oli alun perin asennettu vuosisadan ensimmäisinä vuosina. Kaupan toteuttajana Loimaan paperitehdashankkeen johtomiehiin kuulunut Wilh. Bensow, joka oli ostanut koneen vuonna 1912 Loimaan kaatuneelta tehtaalta. Bensow myi koneen edelleen Myllykosken Puuhiomo Oy:lle. Tehdasrakennuksen vanhimpia osia on suunnitellut arkkitehti [[W. G. Palmqvist]]. Konetta ylläpiti Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakilta. Killalla oli nimetyt toimihenkilöt (Konemestari ja Nuorempi konemestari) koneen ylläpitoa varten. Kone puretaan ja entisöidään valkeakoskelleValkeakoskelle.