Ero sivun ”Wounded Kneen verilöyly” versioiden välillä

2. maaliskuuta vuonna 1889 Yhdysvaltojen kongressi teki päätöksen siouxeille [[Etelä-Dakota]]an annetun suuren reservaatin jakamisesta viiteen pienempään reservaattiin. Neuvotteluja siouxien luona johti kenraali [[George Crook]]. Hän oli ainoa valkoinen mies, johon intiaanit luottivat ja siksi hänet oli valittu tehtävään. Monet vaikutusvaltaiset siouxien johtajat kieltäytyivät sopimuksen allekirjoittamisesta, heidän joukossaan myös [[Little Big Hornin taistelu]]sta kuuluisaksi tullut [[Istuva Härkä]]. Crook sai lopulta taivutettua riittävän määrän reservaattien päälliköitä Yhdysvaltain puolelle ja<ref name="Brown 1991 428 - 430">Brown 1991. s 428 - 430.</ref>. Helmikuussa 1890 presidentti [[Benjamin Harrison]] avasi Crookin valtuuskunnan neuvottelemat maa-alueet Yhdysvaltain asukkaille.<ref name="Henriksson 1985 151">Henriksson 1985 s. 151.</ref>

 

===Henkitanssiliike===

1888 [[paiute]]-intiaani [[Wovoka]] sai näyn, jossa [[Suuri Henki]] antoi hänelle tanssin, joka edistäisi paratiisiin ja henkiseen maailmaan pääsemistä. Näky myös kehotti intiaaneja elämään rauhassa toistensa ja valkoisten kanssa. Wovoka rupesi saarnaamaan näystään, ja sen ympärille kehittyi uskonnollinen liike: ''henkitanssi'', joka on joskus käännetty virheellisesti nimellä [[aavetanssi]].<ref name="R-HAndersson">Rani-Henrik Andersson: ''Lakotat - Kotkan ja Biisonin kansa''</ref>. Henkitanssiin liittyi usko sielun kuolemattomuudesta ja rakkaiden vainajien paluusta<ref name="Davis_Rosa_1996_161">Villi Länsi - Amerikan rajaseutujen kuohuva historia, William C. Davis, Joseph G Rosa, WSOY Porvoo helsinki Juva 1996, ISBN 951-0-20636-9,alkuteos The West, s. 161</ref>.