Wikipedia

Ero sivun ”Osuuskauppa Mäki-Matti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Osuusliike Mäki-Matti''' oli [[Jyväskylä]]ssä ja koko [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]] toiminut [[osuuskauppa]]. Se on perustettu [[1905]], ja sen ensimmäinen kauppa toimi [[Mäki-Matti|Mäki-Matin]] työläiskaupunginosassa nykyisen Voionmaankatu 9:n kohdalla. Paikalla on nykyisin muistopatsas, joka on koottu kaupparakennuksen perustusten kivistä. Osuusliikkeen perustajia olivat konduktööri J. Koskiniemi, jarrumies J. A. Virtanen, työnjohtajat G. A. Söderlund ja Aapeli Aho sekä toimittaja E. G. Väätäinen. <ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470-473.</ref>
 
Mäki-Matti laajeni nopeasti. Se tuli suosituksi, kun se pystyi vuoden 1917 elintarvikepulankin aikana myymään ruokaa. Vuonna 1915 avattiin Mäki-Matin myymälät Kauppakadulla ja Tourulassa ja 1916 Vaajakoskella. Vuonna 1916 toiminnan pääpaikaksi muodostui ns. Spetsin tontti (Kauppakatu 32), johon Mäki-Matti rakennennuttirakennutti kivitalon (arkkitehti Georg Jägerroos, valm. 1929)<ref>Jussi Jäppinen. Jyväskylä albumi. Gummerus Jyväskylä 1977. ISBN 951-20-1363-0, s. 24</ref>. Lisäksi tontille valmistui 1960-luvun alussa Mäki-Matin tavaratalo, joka toimi pitkään nimellä ''Centrum''. Nykyisin se tunnetaan ''Kauppakulman'' nimellä. Samoin vuonna 1916 Mäki-Matin johtajaksi palkattiin kotkalainen J. E. Heikkilä, jonka johdossa yrityksestä kasvoi suurliike.<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 473.</ref>
 
Suomen osuuskauppaliike jakautui vuonna 1916 kahtia, porvarilliseen (SOK:laiseen) ja edistysmieliseen (OTK:laiseen) osaan. Osuusliike Mäki-Matti oli jäsenistöltään työläistaustainen ja liittyi OTK:n leiriin. Jyväskylän porvarillinen väki, lähinnä opettajat, perustivat kilpailevan liikkeen Jyväskylän Osuuskaupan, joka myöhemmin muutti nimensä [[Osk. Keskimaa]]ksi. 1980-luvulle asti Mäki-Matti menestyi paremmin kaupunkialueella ja Keskimaa maaseudulla. Vuoteen 1946 mennessä ol. Mäki-Matti oli kasvanut niin, että sen palveluksessa oli 528 henkeä. Osuuskauppa Keskimaan henkilökunta oli samaan aikaan 383 henkeä.<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470-478.</ref> OTK-laiset osuusliikkeet muodostivat valtakunnallisen E-osuusliikeiden ketjun.
 
Mäki-Matilla oli useita pitkäaikaisia ja tarmokkaita toimitusjohtajia. Heikkilä oli johtajana vuodet 1916-1932 ja hänen jälkeensä Kalle Järvinen 1932-1958 ja sen jälkeen Erkki Luoto.<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 473.</ref> Mäki-Matti aloitti 1920-luvulla tuotannollisen toiminnan. Sillä oli oma leipomo (vuodesta 1922, rakennus on nykyisin ''tanssisali Lutakko''), meijeri (Lutakossa), juomatehdas (vuonna 1921 Vapaudenkadulta ostettu tehdas), 1960-luvulla rakennetut tavaratalo ja Cumulus-hotelli sekä OTK:n jakelukeskus (Seppälänkankaalla).<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470-478.</ref> Esimerkiksi Mäki-Matin meijerivoi oli maankuulua.
 
Lopulta vuonna 1983 Mäki-Matti liittyi valtakunnalliseen E-osuuskunta Ekaan, jonka jatkajana nykyisin on Osuuskunta [[Tradeka]].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskauppa_Mäki-Matti”