Ero sivun ”Lucina Hagman” versioiden välillä

Lucina Hagmanin vanhemmat olivat [[nimismies]] Nils Johan Erik Hagman ja Sofia Margareta Hagman (o.s. Nordman).<ref name="em" /> Hän oli nuorin perheen kuudesta lapsesta.<ref name="perhe">Anne Ollila: [http://www12.uta.fi/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/lucinahagman.pdf Naimaton perheellinen nainen: Lucina Hagmanin perhe], osa teosta ''Monta tietä menneisyyteen'' (toim. Leena Rossi ja Hanne Koivisto). Tampereen yliopiston kirjasto 2006. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vanhempia sisaruksia olivat muun muassa Suomen ensimmäisen kansanopiston perustaja [[Sofia Hagman]] sekä päätoimittajat [[August Hagman]] ja [[Tyko Hagman]]. Koti oli ruotsinkielinen, mutta Kälviän suomenkielisessä ympäristössä Lucina Hagman oppi jo lapsena suomea. Isän saatua siirron perhe muutti 1865 [[Vaasa]]an, jossa Hagman suoritti nelivuotisen ruotsinkielisen tyttökoulun. Tyttöjen kouluttaminen oli tuohon aikaan harvinaista, ja hän olikin perheen kolmesta tyttärestä ainoa, joka pääsi opintielle.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=2705|nimi=Hagman, Lucina (1853 - 1946)|tekijä=Anne Ollila|ajankohta=1.3.1998}}</ref><ref name="perustaja">Kaija Kauppinen: [http://www.marttaperinne.fi/site/assets/files/1240/lucina_hagman_by_kaija_kauppinen_1989.pdf Lucina Hagman: marttajärjestön perustaja] Marttaliitto ry 1989. Viitattu 27.9.2012.</ref> Koulun suoritettuaan Hagman toimi pari vuotta pienten lasten opettajana ja kouluttautui sitten [[kansakoulu]]nopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarissa, josta hän valmistui vuonna 1875. Seminaarissa hänet tunnetiin suomen kielen puolustajana.<ref name="KB" /> Siellä hän tutustui myös [[Minna Canth]]iin.<ref name="naisliitto">[http://suomalainennaisliitto.fi/historia/ Historia] Suomalainen Naisliitto. Viitattu 27.9.2012.</ref> Hagman pääsi heti valmistuttuaan [[Hämeenlinna]]n valmistavan koulun johtajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1886.<ref name="KB" /> Koulussa hänen oppilaanaan oli muun muassa [[Jean Sibelius]].<ref name="naisliitto" /> Hagman toimi samanaikaisesti myös kaupungin ruotsalaisen tyttökoulun matematiikan opettajana vuosina 1877–1881.<ref name="em" />

Hagman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta eli yhteiskouluja, koska hänen mukaansa erilliset [[tyttökoulu|tyttö-]] ja [[poikakoulu]]t tukivat yksipuolisia [[sukupuolirooli|sukupuolirooleja]] ja jättivät yleensä tytöille mahdollisuuden vain heikompitasoiseen koulutukseen. Hagman uskoi yleensäkin vahvasti kasvatuksen merkitykseen ihmisen kehityksessä. Hän teki matkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Sveitsiin tutustuakseen niiden koululaitokseen. Hagman oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]] (SYK) ja osin hänen kirjoittamansa lehtiartikkelin vaikutuksesta koulun perustajat päätyivät lopulta yhteiskouluun alun perin suunnitellun tyttökoulun sijasta.<ref name="KB" /> SYK on nykyisin Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin samantien oppilaitoksen ensimmäiseksi rehtoriksi, jonamissä tehtävässä hän toimi vuoteen 1890.<ref>[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vuosina 1887–1894 hänellä oli lisäksi oma yksiluokkainen (myöhemmin kaksiluokkainen) valmistava koulu Helsingissä, jonka hän kuitenkin myi [[Alli Nissinen|Alli Nissiselle]].<ref name="perustaja" /> SYK:n toisena johtajana Hagman jatkoi siihen asti, kunnes 1899 perusti oman oppikoulun, [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]].<ref name="perustaja" /> Sille valmistui pian oma talo Helsingin [[Kruununhaka]]an. Hagman oli koulun rehtorina aina vuoteen 1935. Omistajana sekä johtokunnan puheenjohtajana hän jatkoi vuoteen 1938, jolloin myi koulun sen toimintaa jatkaneelle osakeyhtiölle. Vuoteen 1919 saakka hän oli myös opettajana omassa koulussaan.<ref name="perustaja" /><ref name="koulu">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/uusiyhteiskoulu.htm Helsingin Uusi yhteiskoulu] Yksityisten oppikoulujen verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Uudessa yhteiskoulussa Hagman pyrki edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja oppilaiden luonteen huomioimista opetuksessa.<ref name="koulu" />

Hagman kannatti naisille samoja kansalaisoikeuksia kuin miehillä jo oli jasekä mahdollisuutta päästä samoihin ammatteihin.<ref name="KB" /> Helsinkiin asettumisestaan saakka hän oli toiminut aktiivisesti 1884 perustetussa [[Suomen Naisyhdistys|Suomen Naisyhdistyksessä]].<ref name="perustaja" /> Hän osallistui myös kansainväliseen naiskongressiin [[Kööpenhamina]]ssa vuonna 1888. Hagman kuului kuitenkin niihin naisasialiikkeen vaikuttajiin, jotka erosivat Naisyhdistyksestä vuonna 1892 ja perustivat [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Naisasialiitto Unionin]]. Hänestä tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja vuosiksi 1892–1908 ja 1913–1920. Vuonna 1908 hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi.<ref name="KB" /> Hagman perusti myös Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille''. Toiminta alkoi varsinaisesti seuraavana vuonna, jolloin nimeksi tuli Martta-Yhdistys.<ref name="perustaja" /> Hagman toimi järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana reilun vuoden ajan.<ref name="martta">[http://www.marttaperinne.fi/henkilot/lucina-hagman/ Lucina Hagman] Marttaperinne.fi Viitattu 27.9.2012.</ref> Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Järjestö syntyi myös reaktiona [[helmikuun manifesti]]in ja venäläistämisuhkaan.<ref name="martta2">[http://personal.inet.fi/yhdistys/mentulasaikkolanmartat/historia.htm Marttojen historiaa] Mentula-Saikkolan martat. Viitattu 27.9.2012.</ref>

Hagman oli mukana perustamassa Suomen ensimmäistä [[raittius]]yhdistystä ja kuului [[Raittiuden Ystävät|Raittiuden Ystävien]] johtokuntaan.<ref name="KB" /> Hänen omistamansa Uusi yhteiskoulu aloitti 1900-luvun alussa raittiusopetuksen ensimmäisenä oppikouluna Suomessa.<ref name="koulu" /> – senSen sijaan [[kotitalousopetus]]ta ei Marttajärjestön perustajan omassa koulussa ei annettu lainkaan [[kotitalousopetus]]ta hänen elinaikanaan.<ref name="perustaja" />. Hagman toimi myös [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhanliitossa]], joka nimesi hänet kunniajäsenekseen.<ref name="KB" /> Hänet kutsuttiin jopa Helsingin työväenyhdistyksen naisosaston perustavan kokouksen puheenjohtajaksi 1898.<ref name="perustaja" />

[[Naisten äänioikeus|Naisten äänioikeutta]] aktiivisesti ajanut Hagman valittiin vuonna 1907 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuduttua yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan.<ref name="perhe" /> Hän oli [[Nuorsuomalainen Puolue|Nuorsuomalaisen Puolueen]] kansanedustajana kaksi lyhyttä kautta, ensin vuosina 1907–1908 ja uudelleen 1917. Vuonna 1907 hän toimi anomusvaliokunnan ja 1917 sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.<ref name="em" /> Hagmanin ensimmäinen lakialoite koski aviovaimon oikeutta hallita omaisuuttaan.<ref name="perustaja" /> Sen ohella hän ajoi eduskunnassa myös [[kieltolaki]]a, naisten mahdollisuutta päästä valtion virkoihin, sukupuolten samapalkkaisuutta ja aviottomien lasten oikeudellisen aseman parantamista.<ref>[http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13939 Historiaa] Naisasialiitto Unioni. Viitattu 28.9.2012.</ref> Hagman ei ollut kuitenkaan innokas puoluepoliitikko ja kannatti naisten yhteistyötä yli puoluerajojen. Pettyneenä naiskansanedustajien vähäiseen määrään hän ehdotti 1923 naisille omia erillisiä ehdokaslistoja, mikä ei tosinkuitenkaan saanut kannatusta.<ref name="KB" />

Hagman oli ahkera lehtikirjoittaja ja julkaisi useita kirjoja. Vuonna 1887 hän sai [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n palkinnon julkaisemastaan [[Fredrika Bremer]]in elämäkerrasta. 1900-luvun alussa hän julkaisi kaksiosaisen Minna Canthin elämäkerran sekä omat 1936 omat lapsuudenmuistelmansa.<ref name="KB" /> Hagman sai elämäntyöstään professorin arvonimen ensimmäisenä suomalaisena naisena vuonna 1928. Aloitteen arvonimen myöntämisestä olivat tehneet yhdessä Suomalainen Marttaliitto ry ja Suomalainen Naisliitto ry.<ref name="perustaja" />