Ero sivun ”Suomen valokuvataiteen museo” versioiden välillä

Museon päätukijat ovat [[opetusministeriö]] ja Helsingin kaupunki, joka tarjoaa museolle tilat. Museon johtaja on Elina Heikka (2007- alkaen). Vakituista henkilökuntaa museossa on neljätoista.

Museon [[näyttely]]t tuovat esiin kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvausta sekä valokuvan monimuotoista historiaa. Näyttelytilojen koko on noin 800 m². Tilat jakautuvat suureen näyttelytilaan sekä nopeammin vaihtuvien ja pienimuotoisempien näyttelyiden Projekti- ja Prosessi-tiloihin, joihin on avoin haku.

Museon kokoelmiin kuuluu noin 3,7 miljoonaa kuvaavalokuvaa, jotka kattavat valokuvan eri käyttökulttuurit. KokoelmatKokoelma sisältävätsisältävää suomalaisia ja ulkomaisia aineistoja, mutta painottuvatse painottuu suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen. NeKokoelmassa muodostuvaton sekä valokuvaajien valikoiduistavalikoituja teoksia, teoksista että laajoistalaajoja valokuva-arkistoistaarkistoja. EsinekokoelmiinEsinekokoelmissa kuuluuon myös kameroita ja muuta valokuvaukseen liittyvää erikoisaineistoa. Kokoelmaostoissa painottuupainotetaan kotimainenkotimaista nykyvalokuvataidenykyvalokuvataidetta.

Museon merkittäviä kokoelmalahjoituksia ovat esimerkiksi [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] negatiiviarkisto, sekä [[Kalle Kultala]]n kokoelma. Lehtikuvaaja Kalle Kultala oli sodanjälkeisen Suomen keskeisiä dokumentoijia. [[Almamedia]]/[[Iltalehti]] lahjoitti Uuden Suomen/Iltalehden kuva-arkiston negatiivit museolle vuonna 2004 museolle. Tässä Kaikkiaan kuviakokoelmassa on noin 2,5 miljoonaa kuvaa. Kokoelmaa on järjestetty ja luetteloitu [[Suomen kulttuurirahastonkulttuurirahasto]]n apurahan turvin vuosina 2006-2009. Uusi Suomi oli yksi ensimmäisistä suomalaisista sanomalehdistä, jonka palkkalistoilla toimi ammattimainen lehtikuvaaja.

Museo harjoittaa kokoelmia koskevaa [[Perustutkimus|perustutkimusta]] sekä tuottaa tutkimuksellisia julkaisuja. Kotimaista valokuvatutkimusta museo edistää yhteistyöhankkeilla tutkimusta tekevien laitosten kanssa, ylläpitämällä valtakunnallista valokuvatutkijoiden verkostoa ja jakamalla apurahoja Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta.

Tutkimusta ja valtakunnallista kuva-arkistotyötä palvelevat myös museon ylläpitämä tietokanta suomalaisista valokuvaajista, sekä museon tietokannat ja selvitykset suomalaisista kuva-arkistoista. Museolla on lisäksi tutkijoille tarkoitettu valokuva-alan kirjasto. Museo palvelee sekä asiantuntijoita, että suurta yleisöä ''Kysy museolta'' ja ''Kuka kuvasi?'' -verkkopalveluiden kautta.

Museon [[Konservointikonservointi]]osaston alaa on paitsi kokoelmien, myös valtakunnallisesti tärkeimpien valokuvien kunto ja säilytysolosuhteet. Osasto tarjoaa työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille, sekä järjestää koulutusta liittyen valokuvien hoitoon ja säilytykseen. Osasto tekee myös ohjeistoja kuva-arkistoille kokoelmien kartutuksesta ja hallinnasta.

Suomen valokuvataiteen museon [[yleisötyö]]n tehtävä on edistää ja tukea valokuvaan liittyviä oppimisen, tekemisen ja kokemisen muotoja. Museo järjestää opastuksia, työpajoja, taitelijatapaamisia ja luentoja, sekä ope-infojatiedotustilaisuuksia opettajille kauden työpajatarjonnasta ja näyttelyistä. Museopedagogiikka tuottaa myös valokuva- ja [[mediakasvatus]]hankkeita eri yleisöille.

Museon julkaisujen painopiste on tutkimuksellisissa, näyttelyihin liittyvissä kirjoissa. TutkimuksellisetTutkimukset, temaattiset ja käsikirjatyyppiset julkaisut takaavat tiedon ja kuvien säilymisen. Museo tutkijoineen toteuttaa suomalaisen valokuvataiteen tutkimushankkeita, joiden pohjalta on valmistunut artikkelikokoelmia. Tärkeä osa julkaisuista liittyy museon näyttelyihin.

Näyttelytilojen yhteydessä toimii Museokauppamuseokauppa, joka keskittyy valokuva-alan laatukirjoihin.