Ero sivun ”Avgó (Kythera)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Roquai (keskustelu | muokkaukset)
p {{Lupaava artikkeli -ehdotus}}
p kh +fix
Rivi 30:
| asutuskeskukset =
}}
'''Avgó''' ({{K-el|Αυγό}}, suom. ”muna”<ref name="greeka">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.greeka.com/ionian/kythira/kythira-beaches/kythira-kapsali.htm | Nimeke = Kapsali Kythira Beaches: Kapsali beach in Kythira, Greece, Ionian | Julkaisija = greeka.com | Viitattu = 11.3.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref>) tai '''Chýtra''' ({{K-el|Χύτρα}}<ref name="panitsa s. 102–103"/>) on [[Kreikka|Kreikalle]] kuuluva pieni asumaton [[saari]] [[Välimeri|Välimeressä]] [[Kythera]]n saaren etelärannikon edustalla.<ref name="Υπουργείο s. 8"/> Kytheran asukkaat väittävät Avgóakertovat rakkauden jumalatar [[Afrodite]]nen syntyneen syntymäpaikaksiAvgólla.<ref name="greeka"/>
 
== Maantiede ==
 
[[Jooniansaaret|Jooniansaarten]] saariryhmässä sijaitseva AvgónAvgó saarimuodostaa yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa [[Kythera (kunta)|Kytheran kunnan]], joka kuuluu [[Nisiá]]n alueyksikköön ({{K-el|Περιφερειακή ενότητα Νήσων}}) ja [[Attika]]n [[Kreikan periferiat|periferiaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistics.gr/portal/page/portal/ESYE/BUCKET/A1202/Other/Tab/Tab/A1202_SMD02_TS_AN_00_2010_00_2011_01_F_GR.xls | Nimeke = Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Ελληνική Στατιστική Αρχή | Viitattu = 11.3.2012 | Kieli = {{el}}}}</ref> Pinta-alaaAvgón Avgóllapinta-ala on 0,22 neliökilometriä ja saaren korkein kohta on 208 metriä merenpinnan yläpuolella. Saarella on hyvin jyrkkiä kallionjyrkänteitä.<ref name="panitsa s. 102–103"/>
[[Tiedosto:Cave hytra kythera.JPG|thumb|250px|left|Luola Avgólla.]]
 
Avgó muodostaa [[Natura 2000]] -verkostoon kuuluvan suojelualueen yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten [[Dragonéra]]n, [[Antidragonéra]]n, [[Prasonísi]]n, Fidonísin, Kapéllon ja Koufón asumattomien kalliosaarten kanssa. muodostaa [[Natura 2000]] -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jollaAlueella on kokoa 53,9 neliökilometriä.<ref name="Υπουργείο s. 1-2">Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://natura2000.eea.europa.eu/ | Nimeke = Natura 2000 Viewer | Julkaisija = European Environment Agency (EEA) | Viitattu = 11.3.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset [[Polttoöljy|öljypäästöt]]. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tulitulipalot uhkaavat ovat suojelualueen uhkiasuojelualuetta.<ref name="Υπουργείο s. 8"/>
 
Avgó on pinnanmuotojensa ja vaikean lähestyttävyytensä ansiosta säilynyt suhteellisen koskemattomana,. jaSamojen seikkojen vuoksi siellä tehdyt kasvillisuustutkimukset ovat puutteellisia näiden seikkojen vuoksi.ja Tutkimuksiatutkimuksia on tehty vain pienellä alalla. Kaikkiaan saarelta on löydetty 14 eri [[taksoni]]a.<ref name="panitsa s. 102–103"/> Avgólla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa [[Suolakkokasvi|suolakkokasveja]], kuten [[Caryophyllales]]-lahkoon kuuluva ''[[Frankenia hirsuta]]'' ja maitteiden sukuun kuuluva ''[[Lotus cytisoides]]''. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi ''[[Garigue|phryganan]]'' lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen ''phryganan'' kasvilajeja.<ref name="Υπουργείο s. 8"/><ref name="panitsa s. 113">Panitsa et al. 2004, s. 113</ref>
 
Saarella kasvaa esimerkiksi kaunokkien sukuun kuuluva ''[[Centaurea redempta ssp. cytherea]]'', sikojuurten sukuun kuuluva ''[[Scorzonera cretica]]'' ja sauramojen sukuun kuuluva ''[[Anthemis scopulorum]]'', jotka ovat [[Kotoperäisyys|kotoperäisiä lajeja]] Kreikassa.<ref name="panitsa s. 110">Panitsa et al. 2004, s. 110</ref>