Ero sivun ”Lentolaivue 28” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
Laivue toimi edelleen Hirvakseen tukeutuen, kunnes se [[Kannaksen suurhyökkäys 1944| Kannaksen suurhyökkäyksen]] alettua vetäytyi rintaman siirtymisen takia 17. kesäkuuta alkaen Värtsilään. 10. heinäkuuta laivueen 2. ja 3. lentueesta muodostettiin majuri Soveliuksen komentama Osasto Sovelius, joka alistettiin [[Lentorykmentti 3]]:lle. Osaston tukikohdaksi tuli Lappeenranta, kalustona oli kymmenen Morane-konetta. 1. heinäkuuta laivue vastaanotti ensimmäisen [[Messerschmitt Bf 109]] -hävittäjän.<ref>Keskinen; Stenman; Niska 1976 s. 106</ref> MT-koneita saatiin heinäkuun aikana lisää 2. ja 3. lentueen kalustoksi, jolloin lentueiden Morane-kalusto luovutettiin 1. lentueelle. Hävittäjälentolaivue 28 saavutti 9. elokuuta 1944 viimeisen ilmavoittonsa, joka jäi myös viimeiseksi todistetuksi Suomen ilmavoimien jatkosodassa saavuttamaksi ilmavoitoksi.<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 105</ref> Laivue saavutti jatkosodassa 121 ilmavoittoa, menettäen sotatoimissa 24 Morane-konetta sekä 17 lentävään henkilökuntaan kuuluvaa kaatuneena.
Aselevon solmimisen jälkeen [[Lapin sota|Lapin sodassa]] laivue siirtyi 9. syyskuuta 1944 alkaen [[Joensuun lentoasema|Onttolaan]], josta edelleen 2. lokakuuta [[Vaala]]an, tehtävänään [[Röyttän maihinnousu|Tornion maihinnousua]] seuranneen hyökkäyksen tukeminen. 13. lokakuuta laivue lensi viimeisen sotalentonsa, jonka jälkeen se siirtyi hyökkäyksen edetessä [[Kemi]]in 15. lokakuuta, josta edelleen [[Rissala]]an 27. marraskuuta. 4. joulukuuta 1944, Ilmavoimien siirtyessä rauhanajan vahvuuteen, laivueen uudeksi nimeksi tuli [[Hävittäjälentolaivue 21]].<ref>Keskinen; Stenman 1999 s. 6</ref>
== Sodan jälkeen ==
| |||