Ero sivun ”Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Malviinan ja Loviisan sopimus: w-fix (Suomen senaatti)
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Fix. Arviot.
Rivi 25:
}}
 
[[Kuva:Kirsti_Hurme_ja_Tauno_Palo_Loviisa-elokuvassa.jpg|thumb|250px|Malviinan (Hurme) ja Niskavuoren isännän (Palo) lempi roihuaa,.]]
 
'''Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä''' (''Loviisa – unga värdinnan på Niskavuori'') on suomalainen klassikkoelokuva vuodelta [[1946]]. Se perustuu [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] saman nimiseen näytelmään vuodelta [[1940]]. Viidestä mustavalkoisesta [[Niskavuori|Niskavuori-sarjan]] elokuvasta ''Loviisa'' valmistui toisena. Tapahtumien aikajärjestyksessä se on ensimmäinen, sen tapahtumat sijoittuvat [[1880-luku|1880-luvulle]].
 
Suuriruhtinaskunnan vällyjen alla on monenlaista epäsäätyistäkin säpinää. Niskavuoren isäntä havittelee itselleen piika Malviinaa, mutta talon kunnia vaatii avioliittoa rikkaan Loviisan kanssa. Tahtojen taistelussa sukutilan etu syrjäyttää yksilön edun. Valentin Vaalan ohjaamalle ja Eino Heinon kuvaamalle elokuvalle myönnettiin vuonna [[1947]] [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnot]] ohjauksesta, kuvauksesta ja [[Emma Väänänen|Emma Väänäselle]] naispääosasta. Niskavuoren nuoresta miniästä kertova elokuva keräsi elokuvateattereissa puolisen miljoonaa katsojaa.<ref name=hauho>[http://web.archive.org/web/20070928235902/http://www.hauho.fi/nettihella/tuotanto/elokuvat/ealoitus.htm Hella Wuolijoki, Hauho.fi Archive.orgissa]</ref> Televisiossa ''Loviisa'' esitettiin ensi kerran 12. syyskuuta 1964.
 
==Henkilöt ==
 
===Pääosat===
Rivi 63:
Piian naiminen olisi Niskavuoren perinteitä ravisuttava skandaali. Vanha emäntä haluaa Juhanin naivan rikkaan Saaroisten Loviisan [[Längelmäki|Längelmäeltä]]. Jos Juhani ei tähän suostu, Nikkilän Kirstin kanssa seurusteleva Antti periköön Niskavuoren! Aikansa vastustettuaan Juhani taipuu äitinsä ja Niskavuoren tahtoon. Hän lähtee puhemiehineen Saaroisiin kosiomatkalle ja tapaa Loviisan ensimmäisen kerran sitten lapsuusvuosien. Saaroisten tytär on Niskavuoren isäntää viitisen vuotta nuorempi. Syrjässä maailmanmenosta Hämeen koillissyrjällä elänyttä Loviisaa kiehtoo ajatus elämästä Niskavuorella rintamaiden sydämessä. Loviisa päättää tulla Juhanille vaimoksi ja suurtila saa nöyrän miniän rahoineen. Juhani ei kuitenkaan pääse Malviinan yli, vaan alkaa pitää häntä [[jalkavaimo]]naan. Oltuaan piikana jonkin aikaa toisaalla, Malviina palaa Juhanin tahdosta Niskavuorelle. Vanha emäntä ja Heta haluavat savustaa Malviinan ulos. Kustaava ja Antti yrittävät tasapainoilla vastakkaisten voimien välissä. Yritetäänpä Antista tehdä aviomiestäkin Malviinalle ja häntä väitetään Malviinan pojan isäksi, mikä tuhoaa Antin suhteen Nikkilän Kirstiin.
 
===Säyseä miniä... tiukka emäntä===
 
Häissään Juhani on hermostunut ja murskaa sormillaan puuistuimen selkänojan. Loviisa tulee alusta alkaen erittäin hyvin toimeen [[anoppi]]nsa kanssa. Vanha emäntä selvittää Loviisalle niskavuorelaisten olevan hieman levotonta väkeä, mutta pahoja he eivät ole. Itsekin aikoinaan miniänä taloon tullut vanha emäntä käyttää Loviisalle niskavuorelaisista puhuessaan monikon kolmatta persoonaa. Alkuun Loviisa on hyvin säyseä nuori emäntä, hän pyrkii välttämään konflikteja. Hän sallii kälynsä Hetan emännöidä Niskavuorta. Juhani ja Kustaava huomauttavat Loviisalle, että hänen ei tulisi antaa Hetan liiaksi komennella itseään.
Rivi 71:
===Malviinan ja Loviisan sopimus===
 
Loviisa ja Juhani ajautuvat taisteluun, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Juhani yrittää hukuttaa naisasiat viinapulloon. Samalla hänen pitäisi rakentaa [[Suomen senaatti|senaattorin]] uraa [[talonpoikaissääty|talonpoikaissäädyn]] edustajana. Kun Juhani lähtee [[Helsinki]]in, Loviisa kutsuu Malviinan ja tämän äidin, Juse-muorin, puhutteluun. Loviisa ehdottaa Malviinalle, että tämä lähtisi [[Pohjanmaa]]lle piiaksi LoviisallaLoviisan sukulaisten luo. Malviinan poika jäisi niskavuorelaisten hoitoon. Hän tarjoaa Malviinalle kolmea sataa [[Suomen markka|markkaa]] taloudelliseksi tueksi. Ylpeä Malviina heittää setelit piirongin päälle; hän tulkitsee rahatarjouksen Loviisan yritykseksi ostaa aviomiehensä Malviinalta. Juse-muorille raha kuitenkin kelpaa. Malviina katoaa iäksi Niskavuorelta ja ottaa poikansa mukaansa. Asiaan palataan vuosikymmeniä myöhemmin, [[jatkosota|jatkosodan]] vuosina, kun Juhani Mattila palaa isänsä tilalle.
 
Juhani vaatii Loviisaa paljastamaan Malviinan olinpaikan. Loviisa ei suostu. Samaan aikaan Niskavuorelle on tehty Loviisan rahoilla hankintoja. Huutokaupasta ostetuilla arvokkailla huonekaluilla Niskavuorelle sisustetaan tyylikäs sali. Se saadaan kuntoon juuri ennen juhlia, joihin saapuu pitäjän suurmiehiä. Isäntäkin pitää vielä saada kuntoon, sillä suurena päivänä hän juovuksissa tulee uhoamaan saliin ja näyttämään isännän valtaansa. Saunan kautta isäntä saadaan edustuskuntoon, hän sanoo Loviisalle tulleensa järkiinsä, eikä halua menettää taloaan ja asemaansa yhden naisen tähden. Raivoisan rymistelyn jälkeen Loviisa on lunastanut paikkansa Niskavuoren emäntänä. Hän joutuu kokoamaan itsensä, ja pyytää voimaa jumalaltaan, jotta jaksaisi hoitaa Niskavuoren tilaa.
Rivi 79:
==Kuvausajat ja -paikat==
[[Tiedosto:Film Loviisa background 1946.jpg|thumb|Loviisan kuvaukset kesällä 1946.]]
''Loviisa'' kuvattiin kesällä ja syksyllä 1946. Niskavuoren tilaa elokuvassa esittää Pakaraisten talo [[Lammi]]lla Syrjäntaustan kylässä. Saaroisten tilatilana on Ojakkalan talo [[Nurmijärvi|Nurmijärvellä]] [[Palojoki|Palojoen]] kylässä.
 
==ArvioinnitArviot==
 
''Loviisa'' sai aikalaiskriitikoilta pääasiassa myönteisen vastaanoton. [[Tampere]]lainen [[Aamulehti]] kirjoitti: "''Loviisa'' on valmistettu hyvin huolellisesti niinkuin yleensä Suomi-Filmin elokuvat --- Vaala on pyrkinyt vakavasti sekä filmaattisuuteen, että taiteelliseen ilmaisuun, mutta nähdäkseni onnistunut siinä vain puolittain." Aamulehti kritisoi elokuvan alkua pitkäveteiseksi tapahtumien valmisteluksi, mutta huomautti, että loppua kohden elokuvan dramaattinen jännitys kohoaa. [[Helsingin Sanomat]] hehkutti Eino Heinon kuvausta, hänen kykyään saada [[Häme|hämäläinen]] luonto niin täyteläisen hellästi kuvattua, että se liikuttaa mieltä. ''[[Mitä missä milloin]] 1990'' -kirjassa [[Kari Uusitalo]] valitsi ''Loviisan'' yhdeksi sadasta merkittävästä suomalaisesta näytelmäelokuvasta. Hän piti sitä parhaana Vaalan kolmesta Niskavuori-filmatisoinnista.
 
[[Risto Hannula]] arvioi ''Loviisan'' olevan ''Niskavuoren naisiin'' verrattuna "hieman jäsentelemätön ja liian tasainen".<ref>Elokuvan vuosikirja 1958, s. 30</ref>
 
==Huomioita==