Ero sivun ”Ydinaseohjelmat eri maissa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Katso myös: linkkejä |
p kh |
||
Rivi 29:
== Britannian ydinase ==
{{Pääartikkeli|[[Yhdistyneen kuningaskunnan joukkotuhoaseet]]}}
[[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] alkoi kehitellä omaa ydinasettaan sodan jälkeen. Ensimmäinen fissiopommi koeräjäytettiin vuonna 1952. Fuusiopommin kehittely oli hankalampaa, mutta sekin saatiin
Britannia teki 45 atomipommikoetta vuosina 1952–1958 [[Australia]]ssa ja omistamillaan [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] saarilla. Australiassa tehtiin 12 koetta ilmakehässä. [[Australian alkuperäiskansat|Aboriginaaleja]] siirrettiin heidän pyhiltä mailtaan kokeiden vuoksi, mikä aiheutti sosiaalisia ongelmia. Radioaktiivisen saastumisen vuoksi palaaminen kotiseudulle myöhemmin ei taannut perinteistä elintapaa. Suuri osa maailman uraanista louhitaan aboriginaalien mailta Australiassa. Lisäksi britit ovat suunnitelleet ydinjätteidensä hautaamista aboriginaalien maille. Vuosina 1957–1958 britit altistivat 551 [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] merisotilasta ydinkokeelle 80–200 kilometrin päässä suojanaan puuvillahuppu ja tummat lasit. Britit kiistävät sotilaiden altistuksen radioaktiivisuudelle. Yhteensä 551:stä koehenkilöstä oli vuonna 2006 elossa 160 henkeä. Monet sotilaista kuolivat 30–40 vuoden iässä. Veteraanien lapsista 50 prosenttia kärsii geneettisistä vaurioista (vertailuryhmässä 2,5 prosenttia).<ref name="Ulla Klötzer2006">Ulla Klötzer: ''Säteilevä tulevaisuus. Osa 2: Atomit sodassa'', Sahlgren 2006, Britannia s. 71–73</ref>
Rivi 59:
Vuonna 2003 Intialla arvioitiin olevan asekelpoista uraania 7–100 atomiräjäytykseen. Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta. Intia teki [[Tharin autiomaa]]ssa ensimmäinen ydinkokeen toukokuussa 1974 ja viisi koetta toukokuussa 1998. Jälkimmäiset kokeet tehtiin varoitukseksi [[Pakistan]]ille ja Kiinalle. Räjäytysalueesta 3,5 km:n päässä oli asutusta. Kyläläisiä ei evakuoitu. Sotilaat kehottivat ennakkoon asukkaita pysymään rakennusten ulkopuolella. Maa tärisi ja kyläläiset näkivät pölyspiraalin horisontissa. He kuulivat radiosta jälkeenpäin mistä oli kyse. Asukkaat ovat tyytymättömiä saamiinsa 100–200 dollarin korvauksiin materiaalivahingoista. Eläimiä sairastui paljon. Asukkaat ovat huolissaan terveyshaitoista. Seurantatutkimuksia ei ole tehty. Lääkäreiden mukaan välittömät terveysongelmat johtuivat lämpimästä kesästä.<ref name="Ulla Klötzer2006B">Ulla Klötzer, Säteilevä tulevaisuus. Osa 2: Atomit sodassa, Sahlgrenin kustannusliike 2006, Kiina s.73-74, Intia s.75-76 ref. Reuters 17.6.2002</ref>
Kun Kiina räjäytti ensimmäisen fissiopomminsa vuonna 1964, sen kanssa huonoissa väleissä olleessa [[Intia]]ssa jotkut tahot halusivat maan kehittävän oman ydinaseensa. Intia hankki jo 1960-luvulla [[plutonium]]in jälleenkäsittelylaitoksen, jollainen käy aseluokan plutoniumin tuotantoon. Intia aloitti ydinaseohjelmansa vuonna 1971 käydyn Intian-Pakistanin sodan jälkeen. Vuonna 1972 jolloin [[Indira Gandhi]] määräsi ydinaseen rakennettavaksi. Maan tiedemiehet rakensivatkin plutoniumpohjaisen fissiopommin parissa vuodessa. Pommi oli yksinkertaistettu, pienempitehoinen versio yhdysvaltalaisesta Nagasakissa räjähtäneestä [[Fat Man]]ista. Vuonna 1974 pommi räjäytettiin 107 metrin syvyydessä [[Pokhran]]in alueella Tharin autiomaan pinnan alla Luoteis-Intiassa [[Rajasthan]]in osavaltiossa. Pommi synnytti maan pinnalle 60 metrin läpimittaisen kraatterin.
Tämän jälkeen Intian tiedemiehet kehittelivät ydinasetta salassa muun muassa lentokonepommeihin ja ohjuksiin sopiviksi. Intian ydinaseohjelma kehittyi hitaasti, ja Intialla oli ensimmäinen taistelukärjeksi soveltuva ydinpommi vasta 1986-1988. Maa alkoi rakentaa ydinarsenaalia vastauksena Pakistanin ohjelmaan vuonna 1989. Intia alkoi kehittää vetypommia 1980-luvulla ja lienee saanut sen valmiiksi 1995. 80-luvun lopulla Intian ohjusohjelma alkoi edetä vauhdilla.
Rivi 70:
== Pakistanin ydinase ==
{{Pääartikkeli|[[Pakistanin joukkotuhoaseet]]}}
Pakistan alkoi kehittää omaa ydinasettaan vuonna 1972, jolloin maan silloinen johtaja [[Zulfikar Ali Bhutto]] määräsi maansa tiedemiehet hankkimaan ydinaseita. Intia räjäytti [[Pokhran-1|oman ydinlatauksensa jo 1974]]. Pakistanin ohjelma huomattiin 1970-luvun puolenvälin jälkeen, jolloin länsimaat, muun muassa Ranska vetäytyivät ydinyhteistyöstä. Pakistanilainen metallurgian
== Pohjois-Korean ydinase ==
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Korean joukkotuhoaseet]]}}
Pohjois-Korea on oman ilmoituksensa mukaan kehittänyt ydinaseen. Maalla on muutamia fissiopohjaisia ydinkärkiä, jotka eivät luultavasti sovellu ohjuksen kärjiksi, koska ovat niin raskaita. Maa irrottautui ydinsulkusopimuksesta vuonna 2003 ja vaikka Pohjois-Korea ilmoitti vuonna 2005 keskeyttävänsä pommiohjelmansa, teki maa pienen räjäytyksen maan luoteisosassa vuonna 2006. Räjähdyksen voima oli pieni, välillä 0,55-15 kilotonnia. Tämä räjäytys ei liene täysin onnistunut. Maa on kehitellyt muun muassa [[Scud]]-ohjuksen pohjalta [[keskimatkan ohjus|keskimatkan ohjuksia]] ja myynyt niitä Pakistaniin ja Iraniin. Pakistanilainen tutkija Abdul Qadeer Khan on
== Iranin ydinaseohjelma ==
|