Ero sivun ”Friedrich Paulus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
The national flag of East Germany is the same as West Germany till 1 October 1959. |
ylennyksiä mallineeseen + w |
||
Rivi 17:
| sotilasarvo =
| kunniamerkit = [[Rautaristi]]n ritariristi tammenlehvin
| ylennykset = kenraaliluutnantti elokuu 1940<br>kenraalieversti<br>sotamarsalkka 1942
| joukko-osasto =
| joukkoyksikkö =
Rivi 31:
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] hän oli [[Saksan 10. armeija|10. armeijan]] esikuntapäällikkönä [[Puola]]ssa, [[Alankomaat|Alankomaissa]] ja [[Belgia]]ssa. [[Länsirintama (toinen maailmansota)|Länsirintaman]] hyökkäykseen mennessä armeija oli numeroitu uudelleen [[Saksan 6. armeija|kuudenneksi]]. Paulus ylennettiin kenraaliluutnantiksi elokuussa 1940, ja hän oli pääesikunnan varapäällikkönä mukana suunnittelemassa [[operaatio Barbarossa|hyökkäystä Neuvostoliittoon]]. Helmikuussa 1942 hänet nimitettiin kuudennen armeijan komentajaksi.
Syksyllä 1942 kuudes armeija pyrki valtaamaan [[Volgograd|Stalingradin]] verisessä [[Stalingradin
Haluttomana uhraamaan omaa henkeään hän helmikuussa 1943 kuitenkin antautui jäljelle jääneiden 90 000 miehen kanssa ja joutui [[sotavanki|sotavangiksi]] [[Neuvostoliitto]]on. Kuultuaan upseeriystäviensä Hoepnerin ja Witzlebenin teloituksista Paulus suostui toimimaan [[natsi-Saksa|kansallissosialistisen hallinnon]] vastaisen [[propaganda]]n äänitorvena ja [[Josif Stalin]]in perustaman vapaan Saksan liiton johtajana vaatien saksalaisia kenraaleja vastustamaan Hitlerin määräyksiä. Sodanjälkeisissä [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]] hän toimi todistajana. Hänet vapautettiin 1952, minkä jälkeen hän siirtyi [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattiseen tasavaltaan]], jossa toimi muun muassa poliisitutkijana.
|