Ero sivun ”Puhdistamoliete” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Puhdistamoliete''' tai jätevesiliete on yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla syntyvää lietettä joka muodostuu tulevan jäteveden kiintoaineesta ja puhdistusprosessissa kiintoainemuotoon saatetusta aineesta.
Liete ja lietteen käsittely ovat merkittävässä osassa jätevesien käsittelyprosessissa. Puhdistamolietettä muodostuu Suomessa kuiva-aineena laskettuna n. 150 000 tonnia vuodessa <ref name="yklietteet" >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=198149 | Nimeke = Yhdyskuntien jätevesilietteet | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Julkaisu = | Ajankohta = 5.11.2012 | Viitattu = 17.12.2012 | Kieli = }}</ref>. Puhdistamoliete on orgaanista massaa, josta voidaan tuottaa energiaa mädättämällä tai polttamalla, ja jota voidaan edelleen hyödyntää esim. viherrakennuksessa tai lannoitetuotteena. Puhdistamoliete sisältää pääravinteita ja hivenaineita, jotka voidaan näin palauttaa kiertoon ja vastaavasti vähentää lannoitteiden käyttötarvetta. Puhdistamoliettteen laatua tarkkaillaan sekä ravinnepitoisuuden osalta että sen sisältämien haitta-aineiden määrän rajoittamiseksi. Puhdistamolietteen sisältämien raskasmetallien ja muiden haitta-aineiden määrä riippuu ennen kaikkea puhdistamolle tulevan [[Jätevesi|jäteveden]] laadusta.
==Lietteen muodostuminen==
Rivi 12:
Lietteen käsittelylle on useita syitä kuten lietemäärän pienentäminen, hajujen hallinta, energian tuottaminen tai lietteen stabilointi ja hygienisointi hyötykäytön mahdollistamiseksi.
Puhdistamolietteen käsittelyssä on mm. seuraavia yksikköprosesseja: sakeutus, tiivistäminen, kuivaaminen, mädätys, kemialliset menetelmät, kompostointi ja poltto. Menetelmien käyttö vaihtelee puhdistamoittain. Suomen Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2005 tekemän jäsenkyselyn perusteella kompostointi oli ylivoimaisesti yleisin lietteenkäsittelymenetelmä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vvy.fi/files/101/lietekysely.pdf | Nimeke = VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.9.2005 | Viitattu = 17.12.2012 | Kieli = }}</ref>. Vuoden 2011 lopussa 16 yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla oli käytössä mädättämö ja jätevedenpuhdistamoilla tuotetun ja hyödynnetyn biokaasun määrä on kasvanyt selvästi 90-luvun puolivälin tilanteesta <ref name="biokaasu" >{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen biokaasulaitosrekister n:o 15 – Tiedot vuodelta 2011 | Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto | Vuosi = 2012 | Tekijä = Huttunen M. J. & Kuittinen V. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 18-20 | Sivut = 39 s | Selite = | Julkaisupaikka = Joensuu | Tunniste = | Isbn = (nid.) 978-952-61-0866-7 (pdf) 978-952-61-0867-4 | www = http://www.biokaasuyhdistys.net/media/Biokaasulaitosrekisteri2011.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.12.2012| Kieli = }}</ref>.
===Sakeutus ja kuivaus===
Rivi 32:
[[Komposti|Kompostointia]] varten liete kuivataan ja lietteeseen lisätään tukiainetta kuten haketta tai turvetta, jotta sen kuiva-ainepitoisuus saadaan kompostoinnille sopivalle tasol-le, hiili-typpisuhde edullisemmaksi ja komposti rakenteeltaan huokoisemmaksi eli paremmin ilmaa läpäiseväksi. Kompostointi voidaan suorittaa laitoskompostointina suljetussa tilassa tai avoaumoissa kentällä. Ilmansaannin varmistamiseksi kompostia käännellään tai siihen puhalletaan ilmaa. Liete voidaan kompostoida joko mädätyksen tai lahotuksen sijaan tai mädätyksen jälkeen. Kompostointi kuluttaa energiaa.
Liete voidaan käsitellä anaerobisesti eli [[Mädätys|mädättää]], jolloin lietteestä saadaan biokaasua, josta voidaan tuottaa sähköenergiaa ja lämpöä. Ennen mädätystä liete sakeutetaan tai tiivistetään ja mädätyksen jälkeen liete yleensä kuivataan. Kuivattu liete voidaan edelleen kompostoida. Mädätyksessä 20-50 % lietteen kiintoainemäärästä hajoaa <ref name="termos">{{Kirjaviite | Nimeke = SY17/2011 Energiatehokas lietteenkäsittely | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Vuosi = 1991 | Tekijä = Kangas A., Lund C., Luksia S., Arnold M., Merta E., Kajolinna T., Carpén L., Koskinen P. ja Ryhänen T. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 96 s | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = | Isbn = 978-952-11-3907-9 | www = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=388149&lan=fi&clan=fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =
Mädätysprosessit jaotellaan lämpötilan mukaan mesofiiliseen (35-37°C) ja termofiiliseen (50-55°C) mädätykseen. Näistä mesofiilinen mädätys on Suomessa merkittävästi yleisempi puhdistamolietteen käsittelymenetelmä. <ref name="termos" />
Rivi 42:
Biologinen käsittely stabiloi lietettä, mikä tarkoittaa että biologiset hajoamisprosessit viedään niin pitkälle, että käsittelyn jälkeen hajoaminen ja hajujen muodostuminen on hidasta. Stabiloitumisnopeus vaihtelee menetelmän ja käsittelylämpötilan mukaan. Biologiset käsittelyt myös hygienisoivat lie-tettä käsittelyn kestosta ja lämpötilasta riippuen. Esimerkiksi termofiilinen mädätys on yleensä itsessään riittävä hygienisointiprosessi <ref name="termos" />. Tarvittaessa hygienisointi voidaan suorittaa erikseen.
===Muita käsittelyjä===
Termisessä hydrolyysissä liete kuumennetaan korkeassa paineessa, jolloin taudinaiheuttajat kuolevat ja orgaaninen aines pilkkoutuu. Termistä hydrolyysiä käytetään mädätystä tehostavana esikäsittelynä<ref name="termos" />.
Lietteen [[Kalkkistabilointi|kalkkistabilointi]] tapahtuu sekoittamalla lietteeseen joko sammutettua tai poltettua kalk-kia (Ca(OH)2 tai CaO), jolloin lietteen pH, lämpötila (vain poltetulla kalkilla) ja ammoniakkipitoisuus nousevat. Yhdessä nämä tekijät johtavat lietteen hygienisoitumiseen, jonka edellyttämä vaikutusaika riippuu käytetystä kalkista ja sen annoksesta. Lietteen stabilointi ja hygienisointi voidaan suorittaa myös yhdistämällä happo ja hapetin, joilla lietteen sisältämät solut hajotetaan eli hydrolysoidaan kemiallisesti.
Termisessä kuivauksessa liete kuivataan korkeassa lämpötilassa siten että taudinaiheuttajat kuolevat. Lopputuotteena ovat esimerkiksi kuivat pelletit, jotka soveltuvat maanparannusaineeksi tai polttoon. Lietteen poltossa lietteestä saadaan energiaa ja jatkosijoitettavan lietteen kokonaismäärä pienenee merkittävästi. Toisaalta tuhkaan jäävät kaikki lietteen sisältämät raskasmetallit. Polton energiataloudellisuus riippuu paljolti sitä edeltävän kuivauksen toteuttamisesta<ref name="termos" />.
==Jätevesilietteen hyödyntäminen==
Jätevesiliete on orgaanista ainetta, jota voidaan hyödyntää energian lähteenä ja materiaalina kuten lannoitteena tai maanparannusaineena. Jätevesiliete sisältää sekä pääravinteita eli typpeä ja fosforia että kasvien kasvulle tärkeitä hivenaineita kuten kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Lietteen loppusijoitus kaatopaikalle on vähentynyt voimakkaasti<ref name="yklietteet" />.
Lietteestä voidaan tuottaa energiaa mädättämällä tai polttamalla. Energiakäytön osuus on pieni<ref name="termos" />, mutta biokaasun tuotto ja hyödyntäminen kasvussa <ref name="biokaasu" />. Mädätyksen jälkeen liete on edelleen jatkojalostettavissa lannoitevalmisteeksi. Jätevesilietteen poltossa syntyvä tuhka ei kelpaa lannoitevalmisteeksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/data/normit/37638-11024fi.pdf | Nimeke = Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu = 17.12.2012 | Kieli = }}</ref>.
Useat suuret jätevedenpuhdistamot, kuten Helsingin Viikinmäen, Espoon Suomenojan ja Riihimäen jätevedenpuhdistamot mädättävät lietteensä. Osa puhdistamoista, esim. Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo ja Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimittavat lietteensä ulkopuolisille biokaasulaitoksille.
==Lähteet==
| |||