Ero sivun ”Muistiorganisaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p otsikkotasojen pudotus, lähdeviitteiden rivitys |
||
Rivi 1:
'''Muistiorganisaatioiksi''' (ruots. minnesorganisationer, engl. cultural memory organizations) kutsutaan julkisia ja yksityisiä laitoksia, joiden tehtävänä on [[kulttuuriperintö|kulttuuriperinnön]] ja dokumentoidun [[informaatio]]n säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden sekä muiden tarvitsijoiden käyttöön. Ne siis huolehtivat yhteiskunnan [[muistifunktio]]ista. Muistiorganisaatioita ovat erityisesti [[arkisto]]t, [[kirjasto]]t ja [[museo]]t. <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.sis.uta.fi/iti/kurssit/tahap/m5/m5_muistifunktiot.html| nimeke = Muistiorganisaatiot, Tampereen yliopisto| Julkaisu = sis.uta.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref> Muistiorganisaatiot myös kokoavat ja säilyttävät eri muodoissa tärkeiden kansallisten aineistojen lisäksi kansainvälisesti merkittäviä tietoaineistoja ja esineitä sekä tuottavat niihin perustuvia palveluita. Suomessa muistiorganisaatioiden toiminta pohjaa muun muassa seuraaviin lakeihin:
*Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (28.12.2007/1433) <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433| nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, Oikeusministeriö| Julkaisu = finlex.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
*Tekijänoikeuslaki, erityisesti 16§ (8.7.1961/404)<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404| nimeke = Tekijänoikeuslaki, Oikeusministeriö| Julkaisu = finlex.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
*Kirjastolaki (4.12.1998/904)<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980904| nimeke = Kirjastolaki, Oikeusministeriö| Julkaisu = finlex.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
*Museolaki (3.8.1992/729)<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920729| nimeke = Museolaki, Oikeusministeriö
| Julkaisu = finlex.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
*Arkistolaki (23.9.1994/831)<ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940831| nimeke = Arkistolaki, Oikeusministeriö| julkaisu = finlex.fi
| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
<div class="floatright">[[File:Archives entreprises.jpg|400px|Asiakirjat]]<br />Asiakirjat</div>
== Kirjastolaitos ==
Kirjasto- ja [[tietopalvelu]]t edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Muistiorganisaationa kirjastojen tavoitteena on lisätä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja edistää virtuaalisten sekä vuorovaikutteisten [[verkkopalvelu]]jen ja niiden sisältöjen kehittymistä.
Rivi 49 ⟶ 23:
Kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta kirjastolaitoksen tärkein laitos on [[Kansalliskirjasto]] (aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto). Sen juuret ulottuvat aina [[Turun Akatemia]]n perustamiseen 1640. Se on myös yksi [[Helsingin yliopisto]]n suurimmista erillislaitoksista. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja omien ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii myös koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää alansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
[[Kansalliskirjasto]] siis turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden yhteiskunnassa. Kansalliskirjasto välittää ja tuottaa tietosisältöjä kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä kehittää palveluja yhteistyössä kirjastoverkon ja [[tietoyhteiskunta|tietoyhteiskunnan]] muiden toimijoiden kanssa. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html| nimeke = Kansalliskirjasto
| julkaisu = Kansalliskirjasto.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref> Tärkeimmät kulttuuriperintö-kokoelmista ovat kansalliskirjastokokoelma <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansalliskokoelmat.html| nimeke = Kansalliskirjasto, kansalliskokoelmat| julkaisu = Kansalliskirjasto.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref> sekä [[Fennica (kansallisbibliografia)|FENNICA- tietokannan]] kansallisbibliografia <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html| nimeke = Kansalliskirjasto, Fennica - Suomen kansallisbibliografia| julkaisu = Kansalliskirjasto.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>.
Kansalliskirjaston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu myös Suomalaisen [[Kansalliskirjaston verkkoarkisto|verkkoarkiston]] ylläpitäminen. Suomalaiseen verkkoarkistoon on haravoitu internetistä suomalaista aineistoa vuodesta 2006 alkaen. Aineistoa voi tutkia Kansalliskirjastossa, jossa on tiedon tarvitsijoiden käytettävissä kolme kulttuuriaineistojen työasemaa. Työasemia on myös muissa vapaakappalekirjastoissa. <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaakappaleet/verkkoarkisto.html| nimeke = Kansalliskirjasto, Suomalainen verkkoarkisto| julkaisu = kansalliskirjasto.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
=== Kansalliskirjaston historiaa ===
[[Turun Akatemia]]n kirjasto perustettiin vuonna 1640. Kirjaston yksi merkittävimmistä kirjastonhoitajista, [[Henrik Gabriel Porthan]], otti käyttöön mekaanisen hyllyjärjestyksen ja kirjaston kirjakokoelmat kolminkertaistuivat 7 000 niteestä 20 000 niteeseen. Porthanin työtä jatkoi [[Fredrik Wilhelm Pipping]], joka toimi myöhemmin myös Fennica-kokoelman hoitajana. Turun palo aiheutti vuonna 1827 kirjaston tuhon, minkä vuoksi kirjasto siirrettiin Helsinkiin, jossa se toimi sekä kansalliskirjastona että tieteellisenä kirjastona. Vasta vuonna 2006 kirjaston nimi muutettiin [[Kansalliskirjasto]]ksi ja yliopiston kirjaston sekä kansalliskirjaston tehtävät eriytyivät. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/aikajana/kk_aikajana.html| nimeke = Kansalliskirjaston aikajana| julkaisu = Kansalliskirjasto.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
== Museolaitos ==
[[Museo]]t ovat pysyviä, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palvelevia laitoksia ja kulttuuriperinnön asiantuntijoita, jotka muun muassa hankkivat, säilyttävät, tutkivat ja pitävät näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään tuleville sukupolville. Ne kartuttavat, hoitavat ja esittelevät kulttuurihistoriallista kansallisomaisuutta sekä tallentavat, tuottavat ja välittävät tietoa. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.museot.fi/mikamuseo/icom| nimeke = ICOM:in museomääritelmä| julkaisu = museot.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
Museolaissa (Museolaki 887/2005) museoiden tehtäväksi määritellään kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen. Tämän tehtävän puitteissa museoiden tulee tallentaa ja säilyttää aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä, harjoittaa siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
[[Museo]] muistiorganisaatioelimenä on kulttuuri- ja tutkimuslaitos sekä suojeluviranomainen, joka palvelee monipuolisesti Suomen kaikkia kansalaisia. [[Museovirasto]] toimii [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriön]] alaisuudessa. Suomen [[museolaitos]] koostuu valtakunnallisista museoista, [[Suomen maakuntamuseot|maakuntamuseo]]ista, aluetaidemuseoista ja valtakunnallisista erikoismuseoista. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.museot.fi/mita-museot-tekevat| nimeke = Museot.fi: Mitä museot tekevät?| julkaisu = museot.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
=== Kansallismuseon historiaa ===
Kun yliopisto siirtyi Turusta Helsinkiin vuonna 1828, alettiin sen yhteyteen heti kerätä esinekokoelmia. Vuonna 1893 muodostettiin Valtion historiallinen museo yhdistämällä useat eri kokoelmat ja asettamalla ne aiemmin perustetun [[Museovirasto|muinaistieteellisen toimikunnan]] hoidettavaksi. Suomen itsenäistyttyä museon viralliseksi nimeksi tuli [[Suomen kansallismuseo]]. Tämä kansallismuseo avattiin yleisölle 1916. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat| nimeke = Kansallismuseon kokoelmat| julkaisu = nba.fi| viitattu = 21.11.2012}}</ref>
=== Maakuntamuseo ===
[[Maakuntamuseo]]ita on Suomessa 22 kappaletta. Niiden tehtäviin kuuluu näyttely-, tutkimus- ja tallennustoiminta. Tämän lisäksi museot edistävät ja ohjaavat museotoimintaa omalla alueellaan. Maakuntamuseoilla on myös joitain hallinnollisia tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi kulttuuriesineiden maastavientiin ja muinaismuistojen suojeluun. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.museot.fi/index.php?k=8072| nimeke = Kulttuurihistorialliset maakuntamuseot| julkaisu = museot.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
=== Aluetaidemuseo ===
Suomessa [[aluetaidemuseo]]ita on 16 kappaletta. Aluetaidemuseoiden keskeinen toiminta-ajatus on [[kuvataide|kuvataiteen]] ja siihen liittyvien ilmiöiden tallentaminen, tutkiminen ja säilyttäminen sekä luonnollisesti erilaisten näyttelyiden pitäminen. Tavoitteena on perehdyttää yleisö kuvataiteeseen ja lisätä taiteen tuntemusta [[taidekasvatus|taidekasvatuksen]] avulla. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.museot.fi/index.php?k=8071| nimeke = Museot.fi, taidemuseot| julkaisu = museot.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
== Arkistolaitos ==
[[Arkisto]]t ovat talletus-, luettelointi-, säilytys-, kuljetus- ja hallinnointivälineitä muun muassa kirjoitus-, kuva-, äänite- ja tietokoneasiakirjoille. [[Arkistolaitos]] säilyttää asiakirjallista kulttuuriperintöä. Arkistolain mukaan arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien [[dokumentti|asiakirjojen]] säilyminen ja niiden käytettävyys, edistää tutkimusta sekä ohjata, kehittää ja tutkia [[arkistotoimi|arkistotointa]].
[[Arkistolaitos]] muistiorganisaatioelimenä ohjaa viranomaisten [[asiakirjahallinta|asiakirjahallinnon]] ja [[arkistotoimi|arkistotoimen]] hoitoa, huolehtii arkistotoimen yleisestä kehittämisestä ja määrää, mitkä [[Valtionhallinto|valtion-]] ja [[Suomen kuntahallinto|kunnallishallinnon]] asiakirjat tulee säilyttää pysyvästi. [[Arkistolaitos]] Suomessa muodostuu [[Kansallisarkisto]]sta ja sen alaisista seitsemästä [[maakunta-arkisto]]sta, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/| nimeke = Arkistolaitos| julkaisu = arkisto.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
=== Arkistolaitoksen historiaa ===
[[Kansallisarkisto]] on kehittynyt [[Senaatti|Senaatin]] arkistosta, joka perustettiin 1816. Sinne siirrettiin Suomea koskevat asiakirjat Ruotsista, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Sen jälkeen sen nimi on muuttunut [[Kansallisarkisto|Valtionarkistoksi]] ja vuonna 1994 nykyiseksi [[Kansallisarkisto]]ksi. Ensimmäiset [[maakunta-arkisto]]t perustettiin 1900-luvun alussa.
== Kansallinen digitaalinen kirjasto ==
[[Kansallinen digitaalinen kirjasto|Kansallisen digitaalisen kirjaston]] perustan muodostavat [[kirjasto]]t, [[arkisto]]t ja [[museo]]t sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot. [[Kansallinen digitaalinen kirjasto|Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen]] tavoitteena on varmistaa kulttuurin ja tieteen digitaalisten tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu sekä pitkäaikaissäilytys. Hanke edistää myös kulttuuriperintöaineistojen ja asiakirja-aineistojen digitointia. Lisäksi [[Kansallinen digitaalinen kirjasto]] ylläpitää ja kehittää kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistä asiakasliittymää (Finna) sekä välittää aineistoja Euroopan digitaaliseen kirjastoon [[Europeana]]an. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kdk2011.fi/fi/tietoa-hankkeesta| nimeke = Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke, Opetus- ja kulttuuriministeriö| julkaisu = kdk2011.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
== Muita muistiorganisaatioita Suomessa ==
=== Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) ===
[[Suomalaisen kirjallisuuden seura]] on kansallinen muistiorganisaatio, kansainvälinen tutkimuslaitos ja valtakunnallinen kulttuurijärjestö. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.finlit.fi/seura/index.htm| nimeke = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| julkaisu = finlit.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref> SKS:ssa perehdytään [[kansanperinne|kansanperinteeseen]], [[kieli|kieleen]] ja [[kirjallisuustiede|kirjallisuudentutkimukseen]] ja pyritään tekemään ne tunnetuiksi. SKS:ssa on muun muassa [[kansanrunousarkisto]], [[kirjallisuusarkisto]] sekä [[kirjasto]].
=== Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) ===
[[Svenska litteratursällskapet i Finland]] on tieteellinen seura, joka säilyttää, kehittää ja välittää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. SLS keskittyy suomenruotsalaiseen [[kirjallisuus|kirjallisuuteen]], [[kulttuuri]]in ja [[tutkimus|tutkimukseen]], joihin kuuluu kauno- ja tieteellisen kirjallisuuden lisäksi [[kielitiede|kielitieteen]] sekä suullisen ja kirjallisen perinteen välittäminen. SLS:n toiminta kattaa kaikki ruotsinkieliset alueet Suomessa. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.sls.fi/doc.php?category=1&language=fin| nimeke = Svenska litteratursällskapet i Finland| julkaisu = sls.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
=== Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA) ===
[[Kansalliseen audiovisuaaliseen arkisto]]on kuuluu audiovisuaalinen arkisto, radio- ja tv-arkisto sekä elävän kuvan museo. KAVAssa on erilaisia kokoelmia, kuten filmi-, video-, museoesine- ja dokumenttikokoelmia. Sen eräänä tärkeänä tehtävänä on edistää elokuvakulttuuria Suomessa ja järjestää erilaista esitystoimintaa sekä lukuisia elokuva-alaan liittyviä näyttelyitä vuosittain. Lisäksi [[Kansallinen audiovisuaalinen arkisto]] osallistuu erilaisten [[festivaali]]en organisoimiseen.
Radio- ja tv-arkisto (RTVA) on perustettu huolehtimaan suomalaisen [[radio]]- ja [[televisio]]kulttuurin säilymisestä jälkipolville. Sen toiminta perustuu kulttuuriaineistolakiin ja sen velvoitteena on tallentaa keskeisten kotimaisten radio- ja tv-kanavien ohjelmavirta ja ohjelmatiedot kokonaisuudessaan sekä näytteitä kanavien ohjelmavirrasta. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kava.fi/radio-ja-tv-arkisto| nimeke = Kansallinen audiovisuaalinen arkisto| julkaisu = kava.fi| viitattu = 29.11.2012}}</ref>
=== Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto ===
[[Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto]] on tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen palveluinfrastruktuuri. Se arkistoi ja välittää kotimaisia ja ulkomaisia sähköisiä tutkimusaineistoja [[tutkimus|tutkimukseen]], [[opetus|opetukseen]] ja [[opiskelu]]un. Yksikkö toimii [[Tampereen yliopisto]]n yhteydessä. <ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.fsd.uta.fi/fi/hallinto/index.html| nimeke = Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
| julkaisu = fsd.uta.fi| viitattu = 28.11.2012}}</ref>
== Tutkimus ==
Muistiorganisaatioiden kohtaama digitalisoinnin paine on synnyttänyt tarpeen alan tutkimukseen. Vastaus tähän tarpeeseen on valtakunnallinen tohtoriohjelma [[Memornet]], joka vahvistaa yhteiskunnan muistifunktioiden [[tutkimus]]ta ja alan tutkijakoulutusta. <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.uta.fi/memornet/yleisesittely.html| nimeke = Memornet, Tampereen yliopisto| julkaisu = uta.fi/memornet| viitattu = 28.11.2012}}</ref> [[Memornet]]-ohjelma on [[Tampereen yliopisto]]n Informaatiotieteiden yksikön (SIS) koordinoima, mutta siihen kuuluu myös muita yhteistyöyliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita:
*[[Arkistolaitos]]
*[[Kansalliskirjasto]]
*[[Jyväskylän yliopisto]] (Taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitos)
*[[Museovirasto]]
*[[Oulun yliopisto]] (Humanistinen tiedekunta)
*[[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]
*[[Tampereen yliopisto]] ([[Informaatiotutkimus]] ja interaktiivinen media)
*[[Turun yliopisto]] (Historia-aineet)
*[[Yhteiskunnallinen tietoarkisto]]
*[[Åbo Akademi]] (Informationsvetenskap)
==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kulttuuriperintoalan_linkkeja (Linkkejä kulttuuriperintöalan toimijoiden ja valtionhallinnon verkkosivuille meillä ja muualla)
| |||