Ero sivun ”Vetysyanidi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Makecat-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti lisäsi: sr:Cijanovodonična kiselina
korjattu ilmeisesti yritys viitata ekaan viitteeseen ("karamäki")
Rivi 12:
|liukoisuus = Liukenee kokonaan
}}
'''Sinihappo''' (HCN) (''myös vetysyanidi, syaanivety, syaanivetyhappo, formonitriili'') on hyvin [[heikko happo]]. Se salpaa soluhengityksen ja suurina annoksina aiheuttaa välittömän kuoleman ihmiselle ja muille eläville. Vetysyanidin suoloja kutsutaan syanideiksi. Sinihappo nimitys tulee siitä, että sinihappo muodostaa [[rauta|raudan]] kanssa [[kompleksiyhdiste]]itä, jotka ovat väriltään sinisiä.<ref name ="karamaki">{{Kirjaviite | Tekijä =E.M.Karamäki | Nimeke =Epäorgaaniset kemikaalit | Vuosi =1983 | Sivu =146 |Julkaisija =Kustannusliike Tietoteos | Tunniste =ISBN 951-9035-61-3 }}</ref>
 
== Valmistus ==
Rivi 31:
Sinihappo on erittäin myrkyllistä, mutta haihtumisen ja lämpöherkkyyden vuoksi sitä kertyy kuumennettuihin ja ruuaksi valmistettuihin karvasmanteleihin vain harmiton määrä. Sen sijaan kuumentamattomien karvasmanteleiden nauttiminen on erittäin vaarallista mahaan muodostuvan sinihapon vuoksi. Aikuisten vakavat myrkytykset ovat harvinaisia, mutta lapset voivat joutua vaaraan jo pienistä määristä kypsentämättömiä karvasmanteleita. Kuolemaan johtavan sinihappomyrkytyksen aiheuttava määrä ruumiinpainoon suhteutettuna on lapsille noin kymmennen ja aikuisille 50-60 karvasmantelia kiloa kohden, oireita aiheuttaa jo yksi karvasmanteli painokiloa kohti.
Karvasmantelin epämiellyttävä maku tavallisesti estää myrkytysvaaran. Terveysviranomaisten kanta onkin rauhoittava: karvasmanteli (Prunus amygdalus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.[1]<ref name="karamaki" /> Mikäli altistus kuitenkin tapahtuu, myrkytyksen oireet, kuten oksentelu, mahakipu, nopeutunut hengitys ja takykardia ilmenevät viimeistään kahden tunnin kuluttua.[
 
==Sinihappo luonnossa==