Ero sivun ”Jaakko Korhonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 27:
Korhosen teatteriura alkoi [[Viipuri]]ssa maineikkaan [[Suomalaisen Maaseututeatteri|Suomalaisen Maaseututeatterin]] lyhytikäiseksi jääneessä teatterikoulussa. Teatteri kiersi ympäri Suomea, mutta johtajakiistat ja talousvaikeudet ajoivat sen kriisiin. Korhoselle tarjottiin näyttelijän välikirjaa syksyllä [[1910]]. Loppukeväällä [[1911]] Maaseututeatteri vieraili [[Tampere]]ella, jolloin Korhonen teki välikirjan [[Tampereen Teatteri]]n johtajan [[Pekka Alpo]]n kanssa. Hän palasi Viipuriin syksyllä 1914, ja pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin [[Suomen Kansallisteatteri]]in [[Helsinki]]in.
Kansallisteatterissa Korhonen näytteli muun muassa [[Henrik Ibsen]]in näytelmissä ''Yhteiskunnan tukipylväät'' (ensi-ilta 21. huhtikuuta 1922) ja ''[[Nukkekoti (näytelmä)| Nukkekoti]]'' (ensi-ilta 13. joulukuuta 1930). Kun Korhosen tuleva puoliso [[Heidi Blåfield]] sai paikan näyttelijäharjoittelijana Kansallisteatterista vuonna [[1921]], rakkaus leimahti, ja pari avioitui vuonna 1922. Korhonen ja Blåfield saivat kaksi tytärtä, [[Marja Korhonen|
Jaakko Korhosen elokuvaura alkoi mykkäelokuvan klassikoissa ''[[Nummisuutarit]]'' sekä ''[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]]'' vuonna 1923. Hänen vaimollaan oli naispääosa molemmissa elokuvissa. Vuonna [[1931]] hän ohjasi ja käsikirjoitti kaksi äänielokuvaa: ''[[Rovastin häämatkat]]'' ja ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]''. Samana vuonna hän sai ensimmäisen äänielokuvaroolinsa ''[[Tukkipojan morsian|Tukkipojan morsiamessa]]''. Merkittävin rooli äänielokuvassa Korhosella on vuonna [[1935]] valmistuneessa ''[[Syntipukki (vuoden 1935 elokuva)|Syntipukissa]]''. Hän näyttelee tavaratalon johtaja Vaaraa, joka iskee silmänsä [[Ester Toivonen|Ester Toivosen]] tulkitsemaan tasokkaaseen myyjättäreen Irja Saloon.
| |||