Ero sivun ”Asiakirjahallinta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Asiakirjahallinta''' on
Suomessa asiakirjahallinnalla tarkoitetaan sekä asiakirjahallintoa että [[arkisto|arkistotoimea]]. Suomalaisessa asiakirjahallinnassa asiakirjojen elinkaaren hallinta on aina ollut jatkumo, joten asiakirjahallinto ja arkistotoimi linkittyvät tiiviisti yhteen [3], toisin kuin monissa muissa maissa (Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Englanti), missä [[organisaatio|organisaatioiden]] (myös [[julkishallinto|julkishallinnon]]) asiakirjahallinto toimii aina erillään valtionarkiston hoitamasta arkistotoimesta. Näissä maissa tehdään selvä terminologinen ero ajankohtaisasiakirjojen ja asiakirjahallinnon (Records management) sekä historiallisten asiakirjojen ja arkistotoimen (Archive) välillä. [2]
= Asiakirjahallinnan osa-alueet =
Rivi 12:
== Arkistotoimi ==
Arkistotoimen tehtävänä on ohjata arkistonmuodostusta. Tavoitteena on arkiston (asiakirjakokonaisuuden) muodostuminen osana arkistonmuodostajan jokapäiväistä toimintaa niin, että se ei edellytä jälkikäteistä
=Provenienssiperiaate =
Rivi 32:
= Arvonmääritys ja seulonta=
Elinkaariajatteluun liittyvät [[arvonmääritys]] ja
Nykyiset arvonmäärityskäytännöt ovat osa elinkaariajattelua: enää arvonmääritystä ei tehdä jälkeenpäin, vaan säilytysarvo määritellään asiakirjan elinkaaren varhaisvaiheessa. [2] Tätä kutsutaan myös ennakkoseulonnaksi. Arkistonmuodostussuunnitelma on keskeinen varhaisen arvonmäärityksen väline. [9]
Rivi 43:
[[Paperimuotoisten asiakirjojen säilyttämisessä]] on huomioitava mm. kosteuden, tulen, palokaasujen, pölyn, ilman epäpuhtauksien, auringonvalon, tuholaisten ja käyttäjien vaikutus. [9] Aineiston säilyvyyttä pyritään turvaamaan konservoinnilla huolehtimalla esimerkiksi oikeanlaisista suojamateriaaleista ja säilytysolosuhteista sekä korjaamalla jo syntyneitä vaurioita. Digitointi puolestaan vähentää alkuperäisen aineiston kulumista. [11]
= Lähteet =
|