Ero sivun ”Ionisaatiokammio” versioiden välillä

kaasutäytteinen hiukkasilmaisintyyppi
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: Image:Ionization chamber.svg|thumb|210px|Yksinkertainen ionisaatiokammio. Penetroiva säteily ionisoi kaasumolekyylejä, jolloin elektronit ja ionit siirtyvät elektrodeille aihe...
(ei mitään eroa)

Versio 8. joulukuuta 2012 kello 21.49

Ionisaatiokammio on geigermittarin ja verrannollisuuslaskurin ohella yksi kaasutäytteisistä hiukkasilmaisintyypeistä ja sen toiminta perustuu kammion sisältävän kaasun ionisaatioon.[1]

Yksinkertainen ionisaatiokammio. Penetroiva säteily ionisoi kaasumolekyylejä, jolloin elektronit ja ionit siirtyvät elektrodeille aiheuttaen signaalin.

Rakenne ja toimintaperiaate

Ionisaatiokammio on muodoltaan tavallisesti joko sylinterimäinen tai suorakulmainen, joka on täytetty kaasulla.[2] Sylinterinmallisessa ilmaisimessa seinämä on katodi ja keskellä on anodilanka. Anodin ja katodin välille on synnytetty oikeansuuruinen jännite, jotta ilmaisin toimii halutulla tavalla. Jännitteen on oltava riittävän suuri, etteivät ionit rekombinoituisi ja toisaalta jännite ei saa olla liian suuri, ettei kaasussa tapahtuisi elektronivyöryjä.

Kun säteily penetroi ilmaisinkammion, se irrottaa kaasumolekyyleistä elektroneita. Ionit pyrkivät siirtymään katodille ja elektornit anodille.[3] Toisin kuin geigermittarissa tai verrannollisuuslaskurissa, ionisaatiokammiossa ei synny elektronivyöryjä. Syntynyt signaalivirta on verrannollinen ilmaisimen läpäisseen säteilyhiukkasen energian suuruudelle. Tästä johtuen ilmaisimella on mahdollista erottaa suuri- ja matalaenergiset hiukkaset,[4] toisin kuin geigermittarilla.

Ionisaatiokammion huono puoli on se, ettei ilmaisin kykene erottamaan samaan aikaan saapuneita hiukkasia. Ionisaatiokammiolla on myös heikko aikaresoluutio, sillä se ei pysty havaitsemaan kahta perättäistä hiukkasta, jos ne saapuvat alle millisekuntien aikavälillä.[4]

Viitteet

  1. Prakash: An Introduction to Med. Biophysics, s. 162. Jaypee Brothers Publishers, 1998. ISBN 9788171795932. (englanniksi)
  2. Gopal B. Saha: Physics and Radiobiology of Nuclear Medicine, s. 81. Springer, 2012. ISBN 9781461440116. (englanniksi)
  3. Holger Pettersson & David J. Allison: The Encyclopaedia of Medical Imaging, s. 218. Nide 3,Osa 1. Taylor & Francis, 1998. ISBN 9781901865134.
  4. a b Sharma: Atomic And Nuclear Physics, s. 258-259. Pearson Education India, 2008. ISBN 9788131719244. (englanniksi)