Ero sivun ”Kari Tarkiainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
OITi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kari Valtteri Tarkiainen''' ([[14. kesäkuuta]] [[1938]] [[Helsinki]]) on suomalainen historioitsija ja virkamies, filosofian tohtori [[1974]], professorin nimiarvonimi 2009.
 
Tarkiainen on tehnyt uraa arkistolaitoksissa Ruotsissa ja Suomessa; vuodesta [[1971]] hän toimi pitkään [[Ruotsin valtionarkistossa]], jossa hän oli ensimmäinen arkistonhoitaja [[1978]]-[[1982|82]] ja [[1984]]-[[1992|92]] sekä arkistoneuvos (arkivråd) 1992-961996. Hän oli [[Nordiska museetinmuseet]]in arkistopäällikkö 1982-1984. HänHäntyöskenteli lopettiuransa uransapäätteeksi Suomen arkistolaitoksen pääjohtajana ja valtionarkistonhoitajana 1996-2003.
 
Tarkiainen kuuluu historiantutkijana Eino Jutikkalan (Helsinki) ja Sten Carlssonin (Uppsala) koulukuntiin. Hän on tutkinut Venäjä-kuvaa Ruotsissa varhaisella uudella ajalla, kirjoittanut elämäkerrat Mikael Agricolasta (1985, V.Viljo Tarkiaisen käsikirjoituksen pohjalta), Magnus Jacob Alopaeuksesta (1985) ja isoisästään Viljo Tarkiaisesta (1987) sekä laajan Ruotsinsuomalaistenruotsinsuomalaisten historian ''Finnarnas historia i Sverige 1-2'' (1990-931993), joka valaisee suomalaisten vaiheita naapurimaassa keskiajalta toisen maailmansodan aikaan. Tämän teoksen peilikuva on suomenruotsalaisten historia, monografia ''Sveriges Österland från forntiden till Gustav Vasa'' (2008, suomeksi ''Ruotsin Itämaa'' 2010), joka käsittelee keskeisiä kysymyksiä Suomen historissahistoriassa, muuttoliikettä, hallinnon kehitystä, mutta varsinkin suhteita suomen ja ruotsin kielten välillävälisiä suhteita.
 
Tarkiainen on myös ollut kiinnostunut kaunokirjallisuudesta, mikä näkyy m.m.muun muassa teoksesta ''[[Paavo Haavikko]], modernisternas furste'' (1997), muistelmakirjasta "Särjetty sinetti" (2000), esseekokoelmasta "Januksen kahdet kasvot" (2003) sekä byrokratiasatiirista "Varjojen valtakunta" (2008).
 
Kari Tarkiaisen isoisä oli kirjallisuudentutkija [[Viljo Tarkiainen]] ja isoäiti oli kirjailija [[Maria Jotuni]].
 
== Kirjallinen tuotanto ==
* "Wår Gamble Arffiende Ryssen" (väitöskirja, 1974, suomenkielinen vastine "Se Vanha Vainooja", 1986)
 
* "Förvaringsmedel för arkivhandlingar" (1975)
* "Wår Gamble Arffiende Ryssen"(väitöskirja, 1974, suomenkielinen vastine "Se Vanha Vainooja", 1986)
* "Förvaringsmedel för arkivhandlingar"(1975)
* "Finskt författningstryck från den svenska tiden" (1980)
* "Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja" (1985, V. Tarkiaisen käsikirjoituksen pohjalta)
Rivi 17:
* "Viljo Tarkiainen,suomalainen humanisti" (1987)
* "Finnarnas historia i Sverige" (1-2, 1990-1993)
* "Paavo Haavikko, modernisternas furste. Lyriken 1951-1966" (1997).
* "Särjetty sinetti" (2000)
* "Januksen kahdet kasvot" (2003)
Rivi 24:
* "Varjojen valtakunta" (2008)
* "Valtakunnan vaihdos 1809. Ajan tuntoja Alopaeuksen pappissuvun papereissa" (2009)
 
* {{Kirjaviite | Nimeke=Ruotsin Itämaa esihistoriasta Kustaa Vaasaan | Selite=(Sveriges Österland: Från forntiden till Gustav Vasa, 2008.) Svenskt i Finland – en lång historia -projekti. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 702:1. Suomen ruotsalainen historia 1 | Julkaisupaikka=Helsingfors | Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-583-212-2}}
 
== Lähde ==
* ''Uppslagsverket Finland'', 5 (2007), "
*''Pääjohtajakunta 1917-2005"'' (2005), "
*''Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875-2007"'' (2007).
 
== Palkintoja ==
Rivi 37 ⟶ 38:
* Svenska Akademiens Finlandspris [[1997]]
* Suomen Tiedeseuran Th.Homénin palkinto 2000.
 
{{AAKKOSTUS:Tarkiainen, Kari}}
[[Luokka:Suomalaiset historioitsijat]]