Ero sivun ”Mozart-efekti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) kh + viitefix (nyt hyödytään varmasti lyhemmistä viitteistä) + w + kuva |
→Mozart-efektiä kritisoivia näkökulmia: suomenkielinenkin lähde, jossa vaikutus kyseenalaistetaan |
||
Rivi 29:
Mozart-efektiä tarkastelevissa tutkimuksissa käytettyjä kontrolliolosuhteita on arvosteltu, sillä esimerkiksi hiljaisuudessa rentoutumisen ei ole katsottu olevan sopiva vastine aivotoimintaa kiihdyttävälle musiikin kuuntelemiselle<ref name="thompson" />. Suuri osa Mozart-efektiä tarkastelevista tutkimuksista on tehty epäluonnollisissa [[Laboratorio|laboratorio]]-olosuhteissa, ja koehenkilöinä on ollut usein vain nuoria aikuisia. Arvostelun kohteeksi on siksi noussut Mozart-efektin lähes varaukseton soveltaminen esimerkiksi lapsiin tai muihin rajattuihin ihmisryhmiin, joilla itsellään Mozart-efektin vaikutuksia ei ole tutkittu kovin paljon<ref name="ivanov" />.
Lisäksi koko Mozart-efektin olemassaolo on saanut kritiikkiä osakseen, koska kaikki tutkimukset eivät ole onnistuneet havaitsemaan efektiä ollenkaan. Alkuperäinen Rauscherin, Shaw’n ja Kyn Mozart-efektin todennut tutkimus on jopa toistettu lähes samanlaisena vuosia myöhemmin, mutta tulosten perusteella selvää Mozart-efektiä ei ilmennyt.<ref>Steele & Bass & Crook, s. 366–369.</ref><ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aineistona-ihmiset-tutkija-markus-jokela-haluaa-tietaa-sinusta-kaiken Suomen Kuvalehti]</ref>
== Lähteet ==
| |||