Ero sivun ”Kaupunkitaloustiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}} |
p fix |
||
Rivi 6:
==Kaupunkien muodostuminen==
Kaupunkien syntymiseen vaikuttaa monia taloudellisia tekijöitä, joista eräitä merkittäviä esitellään tässä.
===Mittakaavaedut===
Rivi 24:
=== Mediaanisijainnin periaate ===
Eräs yritysten sijoittumista käsittelevien teorioiden keskeinen tulos on, että muiden tekijöiden vaikutuksen ollessa mitätön, yritykselle optimaalinen sijainti on asiakkaiden sijaintietäisyyksien mediaanipiste, sillä se minimoi asiakkaiden liikkumisen kustannukset. Jos osa asiakkaista on keskittynyt kaupunkiin muiden asiakkaiden ollessa hajallaan, voidaan osoittaa, että keskittymän kasvaessa riittävän suureksi yrityksen mediaanisijainti osuu lopulta keskittymään eli kyseiseen kaupunkiin. Luonnollisesti tämä ilmiö on yksi kaupungistumista ajavista voimista.<ref>Laakso Seppo & Loikkanen Heikki (2000):
=== Kaupungistumisen vastavoimat ===
Rivi 41:
:q = Hyödykkeen tuotanto alueella / Hyödykkeen kulutus alueella
Kun q = 1 kaupunki kuluttaa ja tuottaa kyseistä hyödykettä yhtä paljon kuin kuluttaa eli kaupunki on ''netto-omavarainen''. Kun q > 1 sitä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan eli kaupunki on ''nettoviejä'', kun q < 1 kaupunki on ''nettotuoja'' ja joutuu kustantamaan tuonnin joidenkin muiden hyödykkeiden viennillä. Käytännössä yksityiskohtaisia tietoja kaupunkikohtaisista tuotantoluvuista on vaikea saada, joten joudutaan turvautumaan karkeampiin tunnuslukuihin.
Tavanomaista on verrata kaupungin työvoiman työllistymistä jollakin tietyllä sektorilla maan keskiarvoon. Indeksoituna tällainen luku on ns. '''keskittymisindeksi'''. Jos keskittymisindeksi on 100, kyseisessä kaupungissa kyseisellä toimialalla on saman suuruinen osuus työvoimasta töissä kuin koko maassa. Mitä suurempi indeksin arvo, sitä enemmän kyseinen toimiala on keskittynyt kyseiseen kaupunkiin ja sitä erikoistuneempi kaupunki on. Mittari ei ole sijaintiosamäärän tapaan välttämättä hyvä omavaraisuuden mittari, koska vienti- tai tuontivaltaisilla aloilla maan keskiarvo, joka määrittää indeksin arvoa, poikkeaa omavaraisuuteen vaaditusta työvoimaosuudesta.<ref name="kurssi"/>
Rivi 62:
:<math>P_n=\frac {A}{\beta n}</math>
kun ''P<sub>n</sub>'' on väkiluku kyseisen maan ''n'':nneksi suurimmassa kaupungissa ja ''A'' ja ''β'' ovat maakohtaisia vakioita. Useissa teollisuusmaissa, mm. USA:ssa ja Suomessa, ''β'' on lähestulkoon 1 ja voidaan siis jättää pois. Empiiristen havaintojen perusteella Suomessa A on n. 843 000, joten Suomen tapauksessa kaava on
:<math>P_n=\frac {843000}{n}</math>
Rivi 118:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[luokka:Talousmaantiede]]
[[luokka:Kaupungit|Taloustiede]]
[[de:Stadtökonomik]]
| |||