Wikipedia

Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Arvostelu: Monet vai jotkut? Viitteet pitäisi laittaa mallineisiin, jos muutkin artikkelissa ovat.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Sosiologia}}
'''Sosiaalinen konstruktionismi''' (usein vain konstruktionismi) on yleisnimi erilaisille [[Tutkimus|tutkimussuunnille]], joiden taustaoletuksena on [[Tieto|tiedon]] ja [[Käsite|käsitteiden]] sosiaalinen eli yhteisöllinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja [[merkitys]]ten rakentumista.<ref name="UTA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kulttuuri.html#Konstruktionismi | Nimeke=Sosiaalinen konstruktionismi | Julkaisu=Sosiaalipsykologian peruskurssi | Julkaisija=Tampereen yliopiston verkko-opinnot | Viitattu=3.6.2009}}</ref>
Tieteenfilosofi [[Ian Hacking]] on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija väittää, että asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin hän uskoo seuraavaa:▼
 
== Määrittely ==
''(0) Nykyisessä tilanteessa X:ää pidetään itsestään selvänä; X vaikuttaa väistämättömältä.''▼
 
Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetään usein [[Peter Berger]]in ja [[Thomas Luckmann]]in kirjaa ''[[Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen]]'' (1966). Berger ja Luckmann tarkastelevat teoksessaan sitä, kuinka tapammeihmisten tavat hahmottaa ja ymmärtää "jokapäiväistä todellisuutta" ympärillämmearkitodellisuutta ovat sosiaalisesti rakentuneita. Muun muassa [[Narratiivi|narratiivisuuden]] ja [[Diskurssi|diskurssien]] tutkimus ovat jatkaneet ajatuksen kehittelyä.<ref name="UTA"/> ▼
''(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön.'' <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>▼
 
▲Tieteenfilosofi [[Ian Hacking]] on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija väittää, että asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin hän uskoopitää totena seuraavaa:
 
▲''(0) Nykyisessä tilanteessa X:ää pidetään itsestään selvänä; X vaikuttaa väistämättömältä.''
== Sosiaalinen konstruktionismi ihmistieteissä ==
 
''(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön.''<ref>Hacking 2008.</ref>
Konstruktionistiset tutkimukset ihmistieteissä ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin nykyään itsestäänselvänä pidetty [[ajatus]], [[idea]] tai [[käsite]] on rakentunut historian saatossa ja sosiaalisten kehityskulkujen myötä. Hacking tarkastelee useita tällaisia tutkimuksia, joissa väitetään esimerkiksi asiantuntijuuden, dementian, kansakunnan, opettajien stressin ja zulunationalismin olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen<ref>Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.</ref>, tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset sosiaaliset prosessit ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>▼
 
▲Konstruktionistiset tutkimukset [[Ihmistieteet|ihmistieteissä]] ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin nykyäänmyöhemmin itsestäänselvänä pidetty [[ajatus]], [[idea]] tai [[käsite]] on rakentunut historian saatossa ja sosiaalistenyhteiskunnallisten kehityskulkujen myötä. HackingTällaisissa tarkastelee useita tällaisia tutkimuksia, joissatutkimuksissa väitetään esimerkiksi asiantuntijuuden, dementian, kansakunnan, opettajien stressin janäiden zulunationalisminajatusten olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen<ref>Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.</ref>, tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset sosiaalisetyhteiskunnalliset prosessittapahtumasarjat ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 19992008.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
Joskus konstruktionistiset tuktkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Kuten Hacking huomauttaa, rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref> <ref>Tomi Kokkonen ja Inkeri Koskinen: Johdatus humanististen tieteiden filosofiaan, kurssi Helsingin yliopistolla, 2012.</ref>▼
 
== Historia ==
 
▲Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetään usein [[Peter Berger]]in ja [[Thomas Luckmann]]in kirjaa ''[[Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen]]'' (1966). Berger ja Luckmann tarkastelevat teoksessaan sitä, kuinka tapamme hahmottaa ja ymmärtää "jokapäiväistä todellisuutta" ympärillämme ovat sosiaalisesti rakentuneita. Muun muassa [[Narratiivi|narratiivisuuden]] ja [[Diskurssi|diskurssien]] tutkimus ovat jatkaneet ajatuksen kehittelyä.<ref name="UTA"/>
 
== Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa ==
 
Sosiaalinen konstruktionismi on herättänyt yleistä huomiota [[Tieteentutkimus|tieteentutkimuksessa]]. [[Bruno Latour]] ja [[Steve Woolgar]] esittivät teoksessaan ''Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts'' (1979), että tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Tieteensosiologiassa[[Tieteensosiologia]]ssa vaikutusvaltaisen [[Edinburghin koulukunta|Edinburghin koulukunnan]] nimekkäimmät edustajat [[Barry Barnes]] ja [[David Bloor]] ovat myös soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.<ref>Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.</ref> Tällöin ajattellaan, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita.<ref name="Raatikainen 56-64">Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref>
 
== Arvostelu ==▼
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää joko varsin maltilliseksi tai hyvin jyrkäksi kannaksi.
Maltillisen tulkinnan mukaan voidaan ajatella, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita. Jyrkän tulkinnan mukaan taas tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinen tieto ja tieteellisiksi tosiasioiksi kutsumamme väitteet ovat yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko maailma sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Kuten Hacking huomauttaa, on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. <ref>Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>▼
 
Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin arvostelu on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref> Sosiaalista konstruktionismia arvostelevia näkemyksiä ovat esitettäneet muun muassa [[Alan Sokal]] ja [[Jean Bricmont]]'n kirjassaan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>▼
Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
 
▲MaltillisenSosiaalinen tulkinnankonstruktionismi mukaantieteentutkimuksessa voidaanvoitaisiin ajatella,hyvin ettämaltillisen tieteellinentulkintansa tietolisäksi onymmärtää sosiaalisestimyös rakentunutta,hyvin koskajyrkäksi tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioitakannaksi. Jyrkän tulkinnan mukaan taas tieteelliset tosiasiat ovatolisivat sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinen tieto ja tieteellisiksi tosiasioiksi kutsumamme väitteet ovatolisi yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko maailmatodellisuus sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. KutenIan HackingHackingin huomauttaa,mukaan on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. <ref name="Raatikainen 56-64">Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian2008.</ref> |Julkisessa Nimeke=Mitäkeskustelussa sosiaalinen konstruktionismi on?samastetaan |joskus Selite=(Thejyrkkään socialkonstruktionismiin constructiontieteentutkimuksessa oftai what?,jopa universaaliin sosiaaliseen 1999konstruktionismiin.) SuomentanutValtaosa Inkerikonstruktionistisista Koskinentutkimuksista |ei Julkaisupaikka=Tamperekuitenkaan |ota Julkaisija=Vastapainomitään |kantaa Vuosi=2008kysymyksiin |tieteellisen Tunniste=ISBNtiedon 978-951-768-224-4}}tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta.<ref>Hacking 2008.</ref>
▲== Arvostelu ==
 
▲Joskus konstruktionistiset tuktkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Kuten Hacking huomauttaa, että rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref> <ref>Tomi Kokkonen ja Inkeri Koskinen: Johdatus humanististen tieteiden filosofiaan, kurssi Helsingin yliopistolla, 2012.</ref>
Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin kritiikki on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref>
▲Sosiaalista konstruktionismia arvostelevia näkemyksiä ovat esitettäneet muun muassa [[Alan Sokal]] ja [[Jean Bricmont]]'n kirjassaan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 38 ⟶ 32:
 
== Lähteet ==
▲''(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön.''* <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=[[Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?]] | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}</ref>
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
Rivi 43 ⟶ 40:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas | Nimeke=[[Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen|Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma]] | Selite=(The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966.) Suomentanut Vesa Raiskila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 (3. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-662-583-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of Knowledge: Against Relativism and Constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0199287185 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Nimeke=Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? | Selite=(The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-224-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Newton, Roger G. | Nimeke=The Truth of Science: Physical Theories and Reality | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=Harvard University Press | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 978-0-674-91092-8 | Kieli={{en}} }}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_konstruktionismi”