Ero sivun ”Lehtohepokatti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}}
kh +fix
Rivi 21:
| commonscat = Tettigonia viridissima
}}
'''Lehtohepokatti''' (''Tettigonia viridissima'') on [[hepokatit|hepokatteihin]] kuuluva hyönteislaji. Sitä tavataan laajalti [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikassa]] ja idässä aina [[Keski-Aasia]]an ja [[Siperia]]an asti.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Rivi 29:
 
== Levinneisyys ==
Lehtohepokattia tavataan laajalti Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.<ref name="KAR"/> Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää [[Turun saaristo|lounaissaariston]] ja [[Ahvenanmaa]]n sekä eteläisen rannikkoalueen suurin piirtein [[Espoo]]sta [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Etelärannikon saarilla lajia tavataan ainakin [[Pyhtää]]lle<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/05/Lehtohepokatteja+n%C3%A4hty+my%C3%B6s+Miehikk%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4+ja+Kaunissaaressa/2012314043228/4 | Nimeke = Lehtohepokatteja nähty myös Miehikkälässä ja Kaunissaaressa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kymen Sanomat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.9.2012 | Kieli = }}</ref> asti. Sitä tavataan laajalti myös muualla Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.<ref name="KAR"/>
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Lehtohepokatti viihtyy niityillä, pensaikoissa, lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Etenkin koiraat kiipeävät mielellään korkealle lehtipuuhun tai pensaaseen. Vaikka lajilta tunnetaan harvinaisia lentäviä parvia, se ei lennä mielellään, vaan siirtyy jopa puusta toiseen kävellen. Lentäessään hepokatti siirtyy yleensä vain pieniä matkoja. Kovaäänisestä sirityksestään huolimatta yksilöitä voi olla vaikeaa löytää niiden hyvin toimivanhyvän suojavärin vuoksi. Häirittynä hepokatti lopettaa sirityksen ja kääntyy oksan ympäri pysytellen poissa häiritsijän näkyviltänäkyvistä. Laji on kaikkiruokainen ja syö sekä kasveja että muita hyönteisiä.<ref name="KAR"/>
 
Hepokattien sirityksen voimakkuudessa ja äänensävyssä on huomattavia yksilöllisiä eroja. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun.<ref name="KAR"/> Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän.