Ero sivun ”Ruotsin maantiede” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
|||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Sweden Land.png|thumb|right|250px|Ruotsin maankäyttö ja kuntarajat. Vihreä alue on metsää, keltainen maatalousaluetta ja lila vuoristoa.{{lähde}}]]
Ruotsi rajoittuu idässä ja etelässä [[Itämeri|Itämereen]] ja lounaassa [[Pohjanmeri|Pohjanmereen]]. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan [[Skandinavian niemimaa]]lla. [[Gotlanti|Gotlannin]] ja [[Öölanti|Öölannin]] suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Ruotsin korkein kohta on 2 111 metriä korkea [[Kebnekaise]] Lapissa. Norjan halki pohjois–eteläsuunnassa kulkevat [[Skandit]] (vanhalta nimeltään ''Kölivuoristo'') ulottuvat paikoin myös Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella 1 500 metriin. Ruotsin kolme suurinta jokea ovat [[Uumajanjoki]], [[Tornionjoki]] ja [[Ångermanjoki]], jotka laskevat Pohjanlahteen. Ruotsin suurin järvi [[Vänern]] on koko Pohjois-Euroopan suurin järvi.<ref name="CIA">{{CIA Factbook|sw|Sweden}}</ref>
== Saaret, järvet ja joet ==
Rivi 15:
Ruotsi voidaan jakaa myös neljään vyöhykkeeseen: Skandit, Tukholman pohjois- ja eteläpuoli sekä Skåne ja lounaisrannikko.
===Skandit===
Rivi 31 ⟶ 30:
==Kasvillisuus==
Ruotsin kasvillisuus vaihtelee Lapin karuista tunturialueista Etelä-Ruotsin vehmaisiin lauhkeisiin lehtimetsiin.
Alpiinista [[tundra]]maista kasvillisuutta ja [[tunturikoivu|tunturikoivikoita]] kasvaa Skandeilla heti tunturipaljakoiden alapuolella. Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykettä]]. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Etelämpänä Pohjois-Ruotsissa metsät jakaantuvat voimakkaammin kuusi ja mäntyvaltaisiin kangasmetsiin. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi jo kolme eri päämetsätyyppiä: [[tuore kangas]]metsä (kuusia ja koivuja), [[kuiva kangas]]metsä (mäntyä) ja [[lehto]] (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita). Eteläisimmässä Ruotsissa päämetsätyypit ovat kosteat lehdot (saarnea, tervaleppää), tuoreet lehdot (pyökkiä, vähemmistönä seassa myös kuusta), sekä kuivat lehdot (tammea, jalavaa, pähkinäpensasta, ja koivua,). Länsirannikolla, Skoonesta Göteborgiin [[talvitammi]] on tyypillinen pensaikkoisia metsiä muodostava puu rantakallioiden läheisyydessä.▼
▲Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykettä]]. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Etelämpänä Pohjois-Ruotsissa metsät jakaantuvat voimakkaammin kuusi ja mäntyvaltaisiin kangasmetsiin. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi jo kolme eri päämetsätyyppiä: [[tuore kangas]]metsä (kuusia ja koivuja), [[kuiva kangas]]metsä (mäntyä) ja [[lehto]] (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita). Eteläisimmässä Ruotsissa päämetsätyypit ovat kosteat lehdot (saarnea, tervaleppää), tuoreet lehdot (pyökkiä, vähemmistönä seassa myös kuusta), sekä kuivat lehdot (tammea, jalavaa, pähkinäpensasta, ja koivua,). Länsirannikolla, Skoonesta Göteborgiin [[talvitammi]] on tyypillinen pensaikkoisia metsiä muodostava puu rantakallioiden läheisyydessä.
Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee [[hemiboreaalinen vyöhyke|Hemiboreaalisten]] sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista [[lehtimetsä]]ä ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.
| |||