Versio 27. marraskuuta 2012 kello 22.43 muokkaa 85.157.89.195 (keskustelu) Ruotsiksi ← Vanhempi muutos		Versio 27. marraskuuta 2012 kello 23.44 muokkaa kumoa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 302 muokkausta suomenkielinen wikipedia Uudempi muutos →
Rivi 10: \| Lähinimikkeitä = [[Lakimies]] }} '''Asianajaja''' ~~(ruotsiksi: advokat)~~ on suomenkielinen versio suojatusta ammattinimikkeestä [[lakimies\|lakimiehelle]], jolla on ammattina toisten asioiden hoitaminen tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Useissa maissa vain vastaavaan ammattinimikkeeseen (attorney-at-law, barrister, advokat, Rechtsanwalt, avocat) oikeutetuilla lakimiehillä on oikeus esiintyä oikeudessa toisen puolesta (asianajajamonopoli). Monissa maissa on myös asianajajapakko tietyissä oikeudenkäynneissä, eli henkilö ei voi itse ajaa asiaansa, vaan hänen on pakko nimetä päteväksi hyväksytty lakimies itseään edustamaan. Suomi, Ruotsi ja Viro ovat ainoat maat EU:ssa, joissa ei ole miltään osin asianajajamonopolia, eli oikeudellisia palveluja voivat tarjota muutkin kuin ammatillisesti valvotut lakimiehet. Oikeudenkäyntiasiamiehellä tulee Suomessa kuitenkin pääsääntöisesti olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Rivi 16: ==Asianajaja Suomessa== Suomessa asianajaja on tietyt vaatimukset täyttävä lainoppinut, joka on julkisoikeudellisen [[Suomen Asianajajaliitto\|Suomen Asianajajaliiton ~~- Finlands advokatförbund~~]] jäsen. Asianajajalta vaaditaan oikeustieteen maisterin tutkinnon lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä ja asianajajatutkinnon hyväksyttävää suorittamista. Lain mukaan vain liiton jäsenillä on oikeus käyttää asianajajan ammattinimitystä. Asianajajista annetun lain 11 §:n mukaan, jos se, joka ei ole '''asianajaja''', käyttää itsestään asianajajan ammattinimitystä tai toimistostaan nimitystä [[asianajotoimisto]] taikka muutoin ilmoittaa ammattialansa siten, että hänen sen perusteella voidaan erheellisesti olettaa olevan yleisen asianajajayhdistyksen jäsen, rangaistakoon sakolla. Rangaistusvaatimuksen saa tehdä virallinen syyttäjä tai asianajajayhdistys. Rivi 53: Asianajajan on noudatettava kaikessa toiminnassaan [[hyvä asianajajatapa\|hyvää asianajajatapaa]], josta liitto on antanut ohjeet. Asianajajan on myös vakuutettava asianajotoiminnassa toiselle aiheutettu varallisuusvahinko niiden ehtojen mukaisesti, jotka ovat yleisesti voimassa asianajotoiminnan vastuuvakuutusta varten. == Suomen Asianajajaliitto ~~- Finlands advokatförbund~~ == Asianajajien toimintaa Suomessa sääntelee laki asianajajista. Suomen Asianajajaliitto vastaa asianajajien, asianajotoimistoissa toimivien muiden lakimiesten sekä julkisten oikeusavustajien ammatillisesta valvonnasta. Muut oikeudellista apua tarjoavat eivät siis ole lakisääteisen valvonnan piirissä. Suomen Asianajajaliiton jäsenkunnan muodostavat noin 1  800 asianajajaa. Määrä on noin 10  % kaikista Suomen lakimiehistä. Liiton vuosibudjetti on noin 1,8 milj euroa.(2011)<ref>http://www.asianajajaliitto.fi/files/1566/Virallinen_tuloslaskelma_2011.pdf</ref> ==Katso myös== Rivi 66 ⟶ 64: == Aiheesta muualla == {{commonscat\|Lawyers}} [http://www.asianajajaliitto.fi/ Suomen Asianajajaliitto -– Finlands advokatförbund] [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496 Laki asianajajista] *[http://www.lakimiesliitto.fi/ Lakimiesliitto]

Ero sivun ”Asianajaja” versioiden välillä