Ero sivun ”Objekti (lauseenjäsen)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ohjaussivu pääartikkelia odotellessa |
Uusi erillisartikkeli: Objekti (lauseenjäsen) |
||
Rivi 1:
'''Objekti''' (lat. ''obiectum'' ’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on [[lingvistiikka|lingvistiikassa]] [[lauseenjäsen]], joka ilmaisee tekemisen kohteen; esim. ''Pekka maalaa '''taulua'''.'' [[Akkusatiivikielet|Akkusatiivikielissä]] objekti on tyypillisesti eri sijamuodossa kuin lauseen [[subjekti]]. Suomen kielessä objekti voi olla eri muodoissa lauseen rakenteesta ja merkityksestä riippuen. Monissa [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa kielissä]] lauseessa voi esiintyä samanaikaisesti sekä suora että epäsuora objekti.
==Objekti suomen kielessä==
Suomessa on käytössä merkitykseltään kaksi erilaista objektia: kokonaisobjekti ja osaobjekti. Kokonaisobjektin sija on [[akkusatiivi]], joka on useimmiten nominatiivin tai genetiivin kaltainen; poikkeuksina persoonapronominien ja pronominin ''kuka/ken'' erityiset akkuatiivimuodot, esim. ''minut''. Osaobjektin sija on [[partitiivi]].
* ''Syön '''leipää'''.'' (osaobjekti, partitiivi)
* ''Syön '''leivän'''.'' (kokonaisobjekti, akkusatiivi)
Osaobjektia käytetään
* kieltolauseessa, esim. ''En syö '''leipää'''.''
* epämääräsestä asiasta, esim. ''Tarvitsen '''jauhoja'''.''
* abstraktista asiasta, esim. ''Köyhät tarvitsevat '''myäötuntoa'''.''
* toiminnallisten verbien yhteydessä, jolle ei ole ilmaistu päämäärää, esim. ''Mies tutki '''taulua'''.''
* meneillään olevasta, keskeneräisestä tapahtumasta, esim ''Luen joka aamu '''lehteä'''.''
* kun kaksi asiaa tapahtuu yhtaikaa, esim ''Söin '''aamiaista''' ja luin '''lehteä'''.''
* kun painotetaan toiminnan pituutta, esim.'' '''Koulua'' rakennettiin vuosi.''
* muiden lukusanojen kuin yksi määreissä, esim. ''Ostin neljä '''tulppaania'''.''
Kokonaisobjektia käytetään
* kun tekemisen päämäärä tai tulos on ilmaistu, esim. ''Auta '''vanhus''' bussiin!''
* kun lause ilmaisee tekemisen loppuun saattamista, esim ''Luen joka aamu '''lehden'''.''
* peräkkäisistä tapahtumista, esim. ''Söin '''aamiaisen''' ja luin '''lehden'''.''
* kun painotetaan toiminnan tulosta, esim.'' '''Koulu''' rakennettiin vuodessa.''
* lukusanan yksi ja sen määreiden kohdalla, esim. ''Ostin '''yhden kirjan'''.''
Monikollinen kokonaisobjekti on nominatiivin kaltainen, yksikössä on käytössä sekä genetiivin kaltainen ns. päätteellinen muoto että nominatiivin kaltainen ns. päätteetön muoto. Päätteetöntä muotoa käytetään silloin kun lauseessa ei ole erillistä subjektia, eli imperatiivi- ja passiivilauseissa.
* ''Mies avaa '''oven'''.'' (päätteellinen muoto)
* ''Avaa '''ovi'''!'' (imperatiivi päätteetön muoto)
* '''''Ovi''' avataan.'' (passiivi, päätteetön muoto)
Pasiivilauseen objekti on kuitenkin päätteellinen referatiivisen lauseenvastikkeen yhteydessä, esim.
* ''Rehtori sanoi asiasta jo lähetetyn '''tiedon''' vanhemmille.''
vrt.
* ''Rehtori sanoi, että asiasta oli jo lähetetty '''tieto''' vanhemmille.''
==Suora ja epäsuora objekti==
Monissa [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa kielissä]] lauseessa voi esiintyä samanaikaisesti sekä suora että epäsuora objekti. Näin on mm. englannissa, ruotsissa, saksassa ja ranskassa. Epäsuora objekti suomennetaan adverbiaaliksi, joka on [[ablatiivi]]ssa. Joissakin kielissä, kuten saksassa, epäsuora objekti on omassa sijamuodossaan, [[datiivi]]ssa.
* ''He gave '''me''' a book.'' (englanti)
* ''Han gav '''mig''' en bok.''
* ''Er verkaufte ''mir'' ein Buch'' (saksa)
* ''Il '''m''''a donné un livre'' (ranska)
* ''Hän antoi '''minulle''' kirjan.''
==Ergatiivi objektin sijana==
[[Ergatiivi]]kielissä objekti on ergatiivissa, jota käytetään myös intransitiivilauseiden subjektin sijamuotona. Suomen kielessä on eräitä ergatiivisia passiivirakenteita, joissa subjektin ja objektin ero hämärtyy, esim.
* '''''Ikkuna''' rikottiin.'' (subjektin kaltainen objekti)
* ''Lautasella on '''puuroa'''.'' (objektin kaltainen subjekti)
[[en:Object (grammar)]]
[[Luokka:Lauseoppi]]
| |||