Ero sivun ”Munuainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkkien korjailua
Rakenne ja toiminta + kuva
Rivi 6:
Vanha suomenkielinen nimitys munuaisille on munaskut tai munaskuut. Usein sanaa on puhekielessä käytetty tarkoittamaan [[kivekset|kiveksiä]], mutta alkuperäinen merkitys on juuri munuaiset.<ref>Duodecim, Lääketieteen termit s. 468</ref>
 
== RakenneSijainti ja sijainti rakenne==
 
[[Kuva:Kidney PioM.png|thumb|right|230px|Munuaisen rakenne ja osat<br>
1. [[Munuaispyramidi]]<BR>
Rivi 27 ⟶ 26:
17. [[Munuaispylväs]]
]]
===Sijainti===
Aikuisen ihmisen munuaiset ovat pavunmuotoiset, noin 11 cm pitkät, 6 cm leveät, 3 cm paksut.<ref name="s. 51">{{BI4|51}}</ref> Niiden yhteispaino on noin 300 g.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=406-428| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref> Ihmisen kaksi munuaista sijaitsevat molemmin puolin [[selkäranka]]a. Oikeanpuoleinen munuainen on ihmisellä ja sialla hieman vasemmanpuoleista alempana. Muilla nisäkkäillä oikea munuainen on yleensä vasemmanpuoleista ylempänä. Munuaiset sijaitsevat [[maksa]]n ja [[perna]]n alapuolella, alimman [[rintanikama|rinta-]] ja kahden ylimmän [[lannenikama]]n tasolla. Koska munuaiset ovat arkoja elimiä, niiden yläpuoli on osittain alempien [[kylkiluu|kylkiluiden]] suojaamana ja lisäksi niitä suojaavat [[selkälihas|selkälihakset]], sidekudoksinen munuaiskotelo ja kaksinkertainen rasvakerros.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin"></ref>
 
===Rakenne===
Aikuisen ihmisen munuaiset ovat pavunmuotoiset, noin 11 cm pitkät, 6 cm leveät, 3 cm paksut.<ref name="s. 51">{{BI4|51}}</ref> Ihmisen kaksi munuaista sijaitsevat molemmin puolin [[selkäranka]]a. Oikeanpuoleinen munuainen on ihmisellä ja sialla hieman vasemmanpuoleista alempana. Muilla nisäkkäillä oikea munuainen on yleensä vasemmanpuoleista ylempänä. Munuaiset sijaitsevat [[maksa]]n ja [[perna]]n alapuolella, alimman [[rintanikama|rinta-]] ja kahden ylimmän [[lannenikama]]n tasolla. Koska munuaiset ovat arkoja elimiä niiden yläpuoli on osittain alempien [[kylkiluu|kylkiluiden]] suojaamana ja lisäksi niitä suojaavat [[selkälihas|selkälihakset]], sidekudoksinen munuaiskotelo ja kaksinkertainen rasvakerros.
Munuaisia ympäröivän sidekudoskotelon alla on kuorikerros, jonka sisäpuolella on ydinkerros.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin"></ref> Ydin jakautuu 10-15 lohkoon, [[munuaispyramidi]]in, joiden leveä tyviosa on kuorikerrosta vasten ja kapea kärki ulottuu munuaisaltaaseen. Munuaiset ovat koveria [[selkäranka]]an päin. Koverassa kohdassa on [[munuaisportti]], joka liittää [[virtsajohdin|virtsajohtimen]], [[munuaisvaltimo]]n ja -[[munuaislaskimo|laskimon]] munuaiseen.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=424-468| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
 
MunuaistenMunuaispyramidien toiminnallisiasisällä yksiköitäon ovatkussakin lähes 100 000 [[nefroni]]t,a jotkaeli yhdessä munuaisessa niitä on yli miljoona. Ne ovat munuaisten toiminnallisia yksiköitä ja koostuvat [[munuaiskeränen|munuaiskeräsestä]] ja [[munuaistiehyt|munuaistiehyestä]]. Nefroneita on yhdessä munuaisessa yli miljoona. Munuaiskeränen koostuu taas [[hiussuonikeränen|hiussuonikeräsestä]] (glomerulus) ja sitä ympäröivästä [[keräsenkotelo]]sta, eli Bowmanin kapselista.<ref Nefroneissa kuona-aineet suodattuvat verestä.name="Haug"></ref>
Munuaiset ovat koveria [[selkäranka]]an päin. Koverassa kohdassa on [[munuaisportti]], joka liittää [[virtsajohdin|virtsajohtimen]], [[munuaisvaltimo]]n ja -[[munuaislaskimo|laskimon]] munuaiseen.
 
===Verisuonitus===
Munuaisten toiminnallisia yksiköitä ovat [[nefroni]]t, jotka koostuvat [[munuaiskeränen|munuaiskeräsestä]] ja [[munuaistiehyt|munuaistiehyestä]]. Nefroneita on yhdessä munuaisessa yli miljoona. Munuaiskeränen koostuu taas [[hiussuonikeränen|hiussuonikeräsestä]] (glomerulus) ja sitä ympäröivästä [[keräsenkotelo]]sta, eli Bowmanin kapselista. Nefroneissa kuona-aineet suodattuvat verestä.
[[munuaisportti|Munuaisportin]] kautta kulkeva [[munuaisvaltimo]], joka alkaa [[vatsa-aortta|vatsa-aortasta]] heti [[ylempi suolilievevaltimo|ylemmän suolilievevaltimon]] alta, tuo hapekasta verta munuaisille. Veri kulkee pois munuaisista munuaisportin kautta kulkevaa [[munuaislaskimo]]a pitkin, joka laskee [[alaonttolaskimo]]on.
 
Kummankin munuaisen yläpuolella on [[lisämunuainen]].
 
==Tehtävät==
Munuaiset erottavat verestä kuona-aineet sekä elimistölle vieraat aineet ja poistavat ne elimistöstä [[virtsa]]n mukana. Poistettavia kuona-aineta ovat mm. valkuaisaineiden hajoamistuote [[urea]] ja [[sappiväriaine]]et, joita syntyy [[hemoglobiini]]n pilkkoutuessa. Munuaiset huolehtivat kuona-aineiden poiston yhteydessä siitä, että elimistölle tärkeitä aineita ei pääse virtsan mukana elimistöstä pois. Näitä ovat esimerkiksi [[glukoosi]] ja [[aminohappo|aminohapot]], joita terveen ihmisen virtsa ei tavallisesti sisällä.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=424-468| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref>
 
Munuaiset pitävät [[extrasellulaarineste|solunulkoisen nesteen]] ([[kudosneste]], [[veriplasma]] ja [[imuneste]]) [[osmoottinen paine|osmoottisen paineen]] vakaana. Ne säätelevät myös solunulkoisen nesteen määrää. Koska solunulkoisen nesteen osmolaliteetti on lähes vakio, nesteen määrää voidaan säädellä suolapitoisuutta muuttamalla. Säädeltäviä ioneja ovat muun muassa [[natrium]]-, [[kalium]]-, [[kalsium]]- ja [[magnesium]]ionit sekä [[kloridi]], [[sulfaatti]] ja [[fosfaatti]]. Elimistön happo-emästasapainon ylläpitämiseen munuaiset osallistuvat säätelemällä vety- ja bikarbonaatti-ionien eritystä.<ref name="Haug"></ref>
 
Munuaiset tuottavat joitakin [[hormoni|hormoneja]]. [[Erytropoietiini]] (EPO) edistää punasolujen muodostumista ja kypsymistä luuytimessä. Hormonin kaltainen [[reniini]]entsyymi säätelee angiotensiinihormonin muodostumista.<ref name="Haug"></ref> Reniinin käynnistämät mekanismit nostavat tarvittaessa verenpainetta, joka puolestaan lisää alkuvirtsan määrää ja sen myötä myös natriumklorodin määrää. [[RAA-järjestelmä]] eli reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä vaikuttaa natrium- ja kaliumionien liikkeisiin ja siten myös vesitasapainoon.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=406-428| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref>
 
Munuaiset osallistuvat myös [[D-vitamiini]]aineenvaihduntaan muuttamalla inaktiivisen D-vitamiinin aktiiviseen muotoon eli kalsitrioliksi.<ref name="Haug"></ref>
 
== Toiminta ==
[[Kuva:Nephron illustration.svg|thumb|300px|'''Nefroni'''<li> 1. Hiussuonikeränen eli glomerulus </li><li> 2. Viejäsuoni </li><li> 3. Keräsenkotelo eli Bowmanin kotelo </li><li>4. Proksimaalinen kiemuratiehyt</li><li>5.-6. Distaalinen kiemuratiehyt</li><li>7. Henlen linko</li><li>8. Kokoojaputki</li><li>9. Hiussuonia</li><li>10. Munuaislaskimo</li><li>11. Munuaisvaltimo</li><li>12. Tuojasuoni</li><li>13. Distaalinen kiemuratiehyt ]]
 
Veri tulee munuaisporttiin paksuja munuaisvaltimoita pitkin.
Suonikeräsestä suodattuu plasmaa [[kapillaari]]en seinämän läpi keräsenkoteloon ja näin syntyy alkuvirtsaa vuorokauden aikana noin 160 litraa. Valtaosa (n. 99 %) tästä imeytyy takaisin tubuluksissa ja kokoojaputkissa. <ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin"></ref>
 
===Natrium- ja kaliumtasapaino===
[[Natriumioni]]t muodostavat noin 90 % kaikista solunulkoisen nesteen [[kationi|kationeista]]. Ne sitovat [[osmoosi|osmoottisesti]] [[vesi|vettä]], ja pääasiassa tämä pitää solunulkoisen nesteen tilavuutta normaalina. Muuten neste poistuisi munuaisten kautta ja elimistö kuivuisi. Elimistön natriumpitoisuus säilyy samana, vaikka ravinnon mukana saatava natriummäärä vaihtelisi vuorokaudessa gramman murto-osasta kymmeniin grammoihin, sillä munuaisissa tapahtuva natriumineritys säätyy tehokkaasti tarpeen mukaan. Glomerulussuodokseen menee vuorokaudessa noin 500 g natriumia. Noin 75 % tästä imeytyy takaisin proksimaalisesta tubuluksesta. Elimistön natriumtilanne ratkaisee, paljonko natriumia reabsorboituu [[Henlen linko|Henlen lingon]] nousevan osan ja distaalisen kiemuratiehyen alueella. Tavallisesti erittyy lopulliseen virtsaan vain 2–5 g natriumia. Kaliumioneja on solunulkoisessa nesteessä vain niukasti, mutta solunsisäisessä nesteessä ne muodostavat kationien pääosan. Virtsaan erittyy [[kalium]]ia tavallisesti 1–3 g vuorokaudessa.
 
==Verisuonitus==
[[munuaisportti|Munuaisportin]] kautta kulkeva [[munuaisvaltimo]], joka alkaa [[vatsa-aortta|vatsa-aortasta]] heti [[ylempi suolilievevaltimo|ylemmän suolilievevaltimon]] alta, tuo hapekasta verta munuaisille. Veri kulkee pois munuaisista munuaisportin kautta kulkevaa [[munuaislaskimo]]a pitkin, joka laskee [[alaonttolaskimo]]on.
 
== Munuaissairaudet ==