Ero sivun ”Jäkälät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: li:Koorsmos |
PtG (keskustelu | muokkaukset) →Rakenne: laajennusta ja lähdettä |
||
Rivi 6:
==Rakenne==
Jäkälillä on erilaistumaton [[sekovarsi]], joka koostuu sieniosakkaasta ja yhteyttävästä levä- tai syanobakteeriosakkaasta. Joskus sekovarren muodostavat kaikki kolme osakasta. Kasvutapansa perusteella jäkälät jaetaan rupi-, lehti- ja pensasjäkäliin. Rupijäkälät kiinnittyvät kasvualustaansa todella tiukasti,
Viherlevät ja syanobakteerit sisältävät [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]], joiden avulla ne tuottavat sokereita itselleen ja sieniosakkaalle auringonvalosta ja [[hiilidioksidi]]sta. Sieni puolestaan suojelee leviä kuivumiselta ja kuljettaa niille kasvualustastaan hankkimia mineraaleja. Jäkälät ovat siten ''autotrofisia'' eli omavaraisia ja pystyvät kasvamaan ympäristössä, jossa ei ole lainkaan muita orgaanisia aineksia. Tältä osin jäkälät muistuttavat paljon [[kasvi|kasveja]]. Mikäli jäkälä sisältää myös syanobakteereja, saa se bakteereilta typpeä, jota ne pystyvät sitomaan ilmasta.
Jäkälien yhteyttävät fotobionttisolut sijaitsevat usein tasaisesti sekovarressa. Useimpien lehti- ja pensasjäkälien sekä monien rupijäkälien sekovarsi on kerrostunut ja muodostunut ylä- ja alapinnan kuorikerroksesta ja niiden välissä olevasta mallosta, jonka yläosassa on fotobionttikerros. Tiivis kuorikerros on muodostunut tiukasti pakkautuneista [[Sienirihma|sienirihmoista]], ja se suojaa fotobionttisoluja kulumiselta, kuivumiselta ja liialliselta [[ultraviolettisäteily]]ltä. Alapinnan kuorikerros puuttuu esimerkiksi [[Siimesjäkälät|siimes-]] ja [[Nahkajäkälät|nahkajäkäliltä]]. Malto on löyhää sienirihmastoa, mutta naavoilla se on on tiukasti yhteenkasvojen rihmojen muodostama kuminauhamainen keskusjänne.<ref name="stenroos22">Stenroos et al., s. 22–23.</ref>
Useimpien lehtijäkälien alapinnalla on kiinnittymiseen erikoistuneita rihmoja, joista yleisimpiä ovat juurtumahapset eli ritsoidit. Lisäksi jäkälillä saattaa olla ritsoideja muistuttavia ripsiä, joilla ei ole kuitenkaan kiinnityksellistä tehtävää. Ripset voivat sijaita liuskojen reunoilla, sekovarren yläpinnala ja jopa kotelomaljojen reunoilla.<ref name="stenroos22"/>
Niillä jäkälillä, joilla on viherlevän lisäksi syanobakteeriosakas, syanobakteerit sijaitsevat yleensä sekovarren erikoistuneessa osassa, kefalodiossa. Kefalodioidit sijaitsevat yleensä sekovarren sisällä, mutta joillakin [[Kuppijäkälät|kuppi-]] ja [[Keuhkojäkälät|keuhkojäkäläillä]] ne ovat sekovarren pinnalla.<ref name="stenroos22"/>
==Elinympäristö==
| |||