Portugalilaiset hallitsivat 1800-luvun lopussa nykyisen Mosambikin kymmenestä maakunnasta vain neljää 1800-luvun lopussa. Gazan valtakunnan ansiosta eteläiseen Mosambikiin kehittyi poliittista yhtenäisyyttä. KunPortugalilaisten portugalilaisetvallattua valtasivat GazanGaza 1895, niin heidän hallussaan oli nykyisen [[Maputo (maakunta)|Maputon]], [[Inhambane]]n ja [[Gaza (Mosambik)|Gazan]] alueet. Lisäksi siirtomaaisäntien alaisuudessa oli MoçambiquensaarenMosambikin saaren ympäristö, eli nykyisen [[Nampula (maakunta)|Nampulan]] alue. Loppu osaa maata hallitsivat ''prazerot'' ja kaksi yksityistä yritystä [[Mozambique Company]] ja [[Niassa Company]].<ref>Briggs, s. 13.</ref>
Eteläisen Mosambikin merkitys kasvoi 1900-luvun taitteessa. LourençoVuonna Marquezin1894 kaupunkivalmistui sijaitsi lähellärautatie Etelä-Afrikan [[Witwatersrand]]inista kultakaivoksia.Lourenço VuonnaMarqueziin, 1894jonka valmistuikautta rautatiealettiin Witwatersrandistakuljettaa Lourençokultaa Marqueziin,Witwatersrandin minkäkaivoksista. jälkeenLourenço kaupungin satamanMarquezin kautta kuljetettiinkulki noin kolmannes rikkaan alueen mineraaleista. Witwatersrandin kaivokset työllisti [[Buurisodat|buurisotien]] ja [[toinen maailmansota|toisen maailmanodan]] välisenä aikana 50 000–100 000 mosambikilaista, minkä ansiosta parhaimmillaan yli puolet siirtomaahallituksen verotuloista tuli ulkomailla työskenteleviltä kansalaisilta.<ref name="briggs14">Briggs, s. 14.</ref>
Portugalin [[Portugalin vallankaappaus (1926)vuoden 1926 sotilasvallankaappauksen]] vaikutukset näkyivät selvästi Mosambikissa. Vuodesta 1932 Portugalia hallitsi pääministerinävuodesta 1932 pääministeri [[António de Oliveira Salazar]], jonka suunnitelmana oli muodostaa omavarainen valtio, jossa Portugali olisi teollisuuden keskus ja siirtomaat tuottaisivat maataloustuotteita ja raaka-aineita. Salazar kielsi maaomistuksen yksityisiltä yrityksiltä ja ''prazoilta'', jotka olivat aiemmin hallinneet noin kahta kolmasosaa Mosambikista. Salazar onnistui saamaan koko Mosambikin Portugalin siirtomaahallintoon.<ref name="briggs14"/>
Salazar perusti Mosambikiin suunnitelmatalouden. Maatalousjärjestelmässä maanviljelijät määrättiin viljelemään tiettyä tuotetta, minkä seurauksena [[riisi]]n ja [[puuvilla]]n tuotanto kasvoi räjähdysmäisesti 1930–1950.<ref name="king28">King, s. 28.</ref> Mosambikin talous kehittyikin huomattavasti toisen maailmansodan aikana, mihin vaikutti Portugalin puolueettomuus. Vuosien 1939–1945 aikana Mosambikin vientituotteiden arvo nousi 500 %.<ref name="briggs14"/>
Salazarin löysättyä toisen maailmansodan jälkeen [[fasismi|fasistista]] politiikkaansa Mosambikissa kehittyi teollisuutta, ja maan rannat sekä luonto alkoivat kiinnostaa matkailijoita, joita tuli etenkin Etelä-Afrikasta. Mosambikin viennin kasvu ei kuitenkaan vaikuttanut ihmisten elämäntasoon, sillä suunnitelmataloudessa ei otettu huomioon viljelyä omiin tarpeisiin. Salazar houkutteli myös eurooppalaisia muuttamaan eteläiseen Mosambikiin, ja eurooppalaisten siirtolaisten määrä kasvoi 200 000:nteen.<ref name="king29">King, s. 29.</ref> Lisäksi Mosambikin status muuttui siirtomaasta Portugalin merentakaiseksi maakunnaksi.<ref name="briggs15">Briggs, s. 15.</ref>
