Ero sivun ”Mosambikin historia” versioiden välillä

Portugalilaiset valtasivat [[marokko]]laisen [[Ceuta]]n satamakaupungin 1415. PortugalilaisetHe kuulivat pian Afrikan kukoistavasta kultakaupasta ja he alkoivatkin etsiä meritietä Afrikan ympäri. [[Bartolomeu Dias]] kiersi ensimmäisen1487 ensimmäisenä Afrikan eteläkärjen, [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemen]], 1487 mutta hän ei kuitenkaan purjehtinut vielä nykyisen Mosambikin alueelle. Itärannikkoa pitkin etelään matkasi puolestaan samoihin aikoihin kuin Dias [[Pêro da Covilhã]], joka pääsi nykyisen Mosambikin alueelle Sofalaan saakka. Ensimmäisenä merireitit yhdisti [[Vasco da Gama]], joka pyäshtyipysähtyi [[Mosambikin saari|Mosambikin saarella]], josta jatkoi matkaa [[Malindi]]in ja swahilioppaan avulla [[Intia]]an.<ref name="briggs8"/>

Vuoteen 1502 mennessä portugalilaisilla oli jo yhdyskunta Sofalassa, ja vuonna 1507 he asuttivat Mosambikin saaren Intiaan ja [[Molukit|Maustesaarille]] käytävän kaupan välietapiksi.<ref name="king23">King, s. 23.</ref> Mosambikin saaresta tuli niin merkittävä kauppakeskus, että portugalilaiset hylkäsivät [[Kilwa Kisiwani]]n. Vuoteen 1530 mennessä portugalilaiset hallitsivat pääosaa nykyisen Mosambikin rannikosta Sofalasta pohjoiseen.<ref name="briggs8"/>

Portugalilaiset eiväthallitsivat hallinneetlähinnä Mosambikiarannikkoalueita, siirtomaanaja vastasiirtomaaksi kuinMosambik kehittyi vasta aivan 1800-luvun lopussa. He hallitsivat lähinnä rannikkoa.<ref>King, s. 24.</ref> Ensimmäisen tutkimusmatkan Mosambikin sisämaahan teki [[António Fernandes]], joka vieraili todennäköisesti ensimmäisenä portugalilaisena Mwene Mutapan pääkaupungissa. Hän teki kolme matkaa vuosien 1511–1513 aikana ja kertoi löytämistään kultakaupan reiteistä. Fernandesin löydöt eivät vielä saaneet portugalilaisia kiinnostumaan Mosambikin sisämaan valtaamisesta, vaan he olivat tyytyväisiä kauppaan,rannikkolinnakeistaan jotatekemään he tekivät rannikkolinnakkeistaankauppaan heimopäälliköiden kanssa.<ref name="briggs9">Briggs, s. 9.</ref>

Kun [[Šonat|šonat]] olivat tappaneet [[jesuiitat|jesuiittapappi]] Gonçalo da Silveiran 1561, portugalilaiset lähettivät sotilaita sisämaahan 1569–1575 ja yrittivät vallata kulta-alueita. Monet sotilaat kuolivat [[hyttyset|hyttysten]] ja [[tsetsekärpäset|tsetsekärpästen]] levittämiin tauteihin.<ref name="king23"/> Jäljelle jääneet joukot hyökkäsivät Senaan ja tappoivat suuren osan kaupungin muslimiväestöstä. Heinäkuussa 1572 [[Francisco Barreto]]n johtama 650 miehen osasto marssi kohti Teteä, mutta matkalla heidän kimppuun hyökkäsi 16&nbsp;000 afrikkalaisen muodostama joukko, jota johti [[Maravi|Maravienmaravi]]en kuningas Mambo. Barreton miehet onnistuivattappoivat tappaaennen vetäytymistään noin 4&nbsp;000 vastustajaa,. ennenBarreton kuinjoukoista joutuivat vetäytymään. Vainvain 180 miestä palasi Senaan, ja Barreto itsekin kuoli kuumeeseen paluumatkalla.<ref name="briggs10">Briggs, s. 10.</ref>

Portugalilaiset joutuivat taistelemaan alueensa hallinnasta 1600-luvulla muiden eurooppalaisten kanssa. Hollantilaiset yrittivät vallata 1607 ja 1608 Mosambikin saaren.<ref name="king25">King, s. 25.</ref> Vuonna 1607 hollantilaiset piirittivät saarta kuusi viikkoa, mutta eivät pystyneet valtaamaan [[São Sebastião de Moçambique|São Sebastiãon linnoitusta]]. Toisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen hollantilaiset valtasivat kuitenkin brittilaivaston tuella muita Portugalin kohteita [[Intian valtameri|Intian valtamerellä]]. Osapuolten välien eripura jarkui vuoteen 1630, jolloin maat tekivät rauhansopimuksen.<ref name="briggs10"/> Valtausyritysten seurauksena portugalilaiset halusivat ottaa alueen paremmin hallintaansa.<ref name="king25"/> [[Sousa de Menesis]]in 2&nbsp;000 miehen joukko löi mm.muun muassa maravivaltion ja perusti vasallin Mwene Mutapaan.<ref name="briggs11">Briggs, s. 11.</ref> Portugalilaiset hallitsivat hetkellisesti suurta osaa Mosambikin sisämaata nykyisen Zimbabwen pohjoisosiin saakka. Changamiret ajoivat portugalilaiset takaisin rannikolle 1693.<ref name="king26">King, s. 26.</ref>

Portugalilaiset perustivat 1650-luvulla Mosambikiin Sambesin laaksoon järjestelmän, joka oli periaatteiltaan [[Feodalismi|feodalistinen]]. Portugali vuokrasi uudisasukkaille ja varakkaille kauppiaille maita, eli ns. ''prazo''-tiloja. ''Prazeroilla'', eli ''prazojen'' omistajilla, oli täysi valta omaan maa-alueeseensa. Monet ''prazerot'' eivät viljelleet maata vaan tulivat toimeen keräämällä veroja maillaan asuvilta ihmisiltä.<ref name="briggs11"/> Orjakauppa oli kasvanut 1700-luvulle tultaessa, eivätkäja viljelleetorjat olivat Mosambikin merkittävimpiä kauppatavaroita. ''Prazot'' myivät [[Quelimane]]ssa orjia portugalilaiskauppiaille. Portugalilaiset veivät orjia [[Brasilia]]an ja ranskalaiset Intian valtameren saarille. Orjakauppa alkoi hiipua 1800-luvun puolivälin jälkeen, mutta se jatkui silti vielä 1900-luvun alkuosiin saakka.<ref name="briggs11britannica"/>

Koko 1700-luvun portugalilaiset taistelivat pitääkseen Mosambikin alueen itsellään. VuonnaHe asuttivat 1781 he asuttivat [[Maputonlahti|Maputonlahden]] alueen (eli nykyisen [[Maputo]]n) pysyvästi ja häätivät hollantilaiset ja itävaltalaiset kauppiaat ulos kaupungista.<ref name="king26"/> Mosambikin ja Zimbabwen rajamailla syntyi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa muutamia paikallisten perustamia kuningaskuntia. [[Ngunit|Ngunijohtaja]] perusti 1820-luvulla valtakunnan [[Sofala]]sta sisämaahan. [[Soshangane]] otti valtakunnan haltuunsa 1837, ja nimitti sen [[Gazan kuningaskunta|Gazan kuningaskunnaksi]]. Soshangane laajensi valtakuntaansa, jajoka suurimmillaan 1860-luvulla se käsitti suuren osan eteläistä Mosambikia Sambesilta [[Limpopo]]lleLimpopolle.<ref name="king26"/> VastaPortugalilaiset 1895onnistuivat portugalilaisetvasta onnistuivat lopettamaan1895 kokonaisuudessakukistamaan Gazan valtion, kun sen viimeinen kuningas Gungunhana jäi vangiksi.

Britannian ja Portugalin kiista eteläisestä Afrikasta alkoi 1800-luvun alussa, kun brittiläiset valtasivat [[Kapmaa]]n nykyisessä [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]]. He yrittivät myös valloittaa Maputonlahden etelärannan. Ranska toimi välittäjänä Britannian ja Portugalin kiistoissa ja se myönsi 1875 koko Maputonlahden Portugalille 1875. Mosambik sai nykyisen muotonsa toukokuussa 1891, kun Britannia ja Portugali tekivät sopimuksen, jolla he jakoivat kiistellyn eteläisen Afrikan alueen keskenään.<ref>King, s. 27.</ref>