Ero sivun ”Esko Rekola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30:
'''Esko Johannes Rekola''' (s. [[10. kesäkuuta]] [[1919]] [[Tampere]]) on moninkertainen [[ministeri]] sekä [[rautatiehallitus|rautatiehallituksen]] pääjohtaja. Hän on koulutukseltaan [[Lakitiede|lainopin]] [[kandidaatti]] (1945) sekä lakitieteen [[lisensiaatti]] (1954) ja on saanut [[varatuomari]]n arvon 1947.
ESko Rekola osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an kenttätykistössä ja on sotilasarvoltaan reservin kapteeni. Lakimieheksi valmistuttuaan hän on työskennellyt [[asianajotoimisto]]ssa ja vuodet 1948–1954 [[Maalaiskuntien liitto|Maalaiskuntien liiton]] lakimiehenä, apulaistoiminnanjohtajana ja osastopäällikkönä. [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] kunnallislainsäädännön yliopettaja hän oli 1954–1956 ja edelleen [[Valtiovarainministeriö]]n vero-osaston päällikkö 1957–1959 ja tulo- ja menoarvio-osaston päällikkö 1959–1965. [[Valtioneuvosto]]n kanslian [[kansliapäällikkö]]nä hän oli 1965–1966 ja uudelleen 1977–1982. [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] pääjohtajana hän oli 1966–1973 ja [[Liikenneministeriö]]n kansliapäällikkö 1973–1976.
Rekola toimi viidessä eri hallituksessa ministerinä: [[Valtiovarainministeri]]nä (1963–1964 ja 1976–1977), II valtiovarainministerinä (1976 ja 1977–1979) ja [[Ulkomaankauppaministeri]]nä 1979–1982). Rekola joutui jättämään paikkansa Kalevi Sorsan III hallituksessa, koska [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]] vaati siihen liittyneelle [[Liberaalinen Kansanpuolue|Liberaaliselle Kansanpuolueelle]] ministerinsalkkua. Tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]] asetti Rekolan hallitustunnustelijaksi vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Hän ei kuitenkaan saanut puolueita tavoitteensa taakse, ja myöhemmin muodostettiin [[Harri Holkeri]]n hallitus. Rekola on itse arvioinut olleensa [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttikauden kolmanneksi pitkäaikaisin valtioneuvoston jäsen [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaisen]] ja [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisen]] jälkeen.
| |||