Jätevedet voidaan käsitellä kiinteistöllä joko puhdistamalla ne paikan päällä tai varastoimalla jätevedet [[umpikaivo]]on, josta ne toimitetaan säännöllisin väliajoin kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien käsittelyä helpottaa, jos käymäläjäte erotellaan harmaista eli pesuvesistä, sillä näin puhdistusjärjestelmään tuleva fosfori- ja typpikuorma vähenevät merkittävästi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Hyvä jätevesien käsittely -esite | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry | Tunniste = | www = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=41666&lan=fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 27.9.2010 | Kieli = }}</ref>
Jätevedet voidaan puhdistaa kiinteistöllä joko [[maapuhdistamo|maapuhdistamolla]] tai tehdasvalmisteisella [[laitepuhdistamo|laite- eli pienpuhdistamolla]]. Puhdistusjärjestelmät ovat monivaiheisia ja ne sisältävät usein [[saostuskaivo|saostus- eli sakokaivoja]], joiden ensimmäisiin säiliöihin jää suurin osa jäteveden sisältämistä kiintoaineista.
Suomessa on noin 350 000 [[viemäri]]verkostoon liittämätöntä jätevesien käsittelyjärjestelmää.{{lähde}}
[[Hajajätevesiasetus]] asettaa puhdistusjärjestelmästä poistuvalle vedelle vaatimuksia sen ravinteiden ja muiden ominaisuuksien suhteen.
== Tyypillinen kunnallinen jäteveden käsittelyprosessi ==