Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä

[[Tiedosto:Kitsiputous.png|thumb|250px|[[Kitsiputous]] on yksi puiston nähtävyyksistä. LoppukesästäKuva sulamisvesienon huvettuaotettu loppukesästä, jolloin virtaama on sulamisvesien huvettua vähäinen.]]

[[KuvaTiedosto:Scenery from the slopes of Iso-Malla.png|thumb|350px|Maisema Iso-Mallan rinteiltä etelään. Oikealla erottuvaa pitkänomaista Koltalahtea myöten kulkee valtakunnanraja.]]

'''Mallan luonnonpuisto''' on [[Suomi|Suomen]] vanhin [[luonnonsuojelualue]] [[Enontekiö]]llä, Käsivarren [[LappiKäsivarsi (Suomi)|Käsivarren Lapissa]]. [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat [[Iso-Malla]]n (951,9 m) ja [[Pikku-Malla]]n (738,5 m) tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen [[Kalottireitti]]. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta [[1916]] alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna [[1938]]. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi [[Metsäntutkimuslaitos]].

Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto [[kalkki]]pitoisen kasvualustan ansiosta Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä [[Saana (tunturi)|SaananSaanatunturilla]] jatai muun Käsivarren alueella.

Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Lajistoon kuuluvat muun muassa [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasviPutkilokasvit|putkilokasvilajia]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]]. Alueelta on myös löydetty Suomen ainoa [[pikkulehdokki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomesta+l%C3%B6ytyi+uusi+k%C3%A4mmekk%C3%A4laji/1135249329952 | Nimeke = Suomesta löytyi uusi kämmekkälaji | Tekijä = Mäkelä, Anniina | Ajankohta = 15.9.2009 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 4.10.2009 }}</ref>

Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina''), [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), jota on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina [[1929]], [[1934]] ja [[1936]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mikkola, Kauri et al | Nimeke =Perhosten lumo: suomalainen perhostieto | Vuosi =2005 | Sivu =205 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-31-3317-6 }}</ref> ja [[tunturikeltaperhonen]] (''Colias tyche'').

Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu [[Kitsiputous]], Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, mikä lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Kuitenkin Käsivarren paliskuntien porot ovat kuitenkin viime vuosina laiduntaneet puiston alueella vastoin poronlaidunnuskieltoa.{{lähde}}

Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 kmkilometriä. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.

* Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: ''Luontomatkailijan Suomi''. Otava. 1993, s. 341-343341–343. ISBN 951-1-11522-7.