Ero sivun ”Säynätsalo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 36:
[[Kuva:Säynatsalo.jpg|thumb|none|Säynätsalon kunnantalo.]]
[[1921]] [[Korpilahti|Korpilahden]] kunnasta erosi [[Muurame]]n kunta, johon alun perin kuului myös Säynätsalo. Vuonna [[1924]] Säynätsalo [[Johan Parviainen|Johan Parviaisen]] aloitteesta erosi omaksi kunnakseen [[Muurame|Muuramesta]]. Maa-alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. Säynätsalo on Suomen historian ainoa kunta, jonka koko maa-alue on ollut sisävesisaarilla. [[1935]] Lehtisaari ja [[Muuratsalo|Muuratsalon]] pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 1980 Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä [[1993]]. Puuttuvan maarajan vuoksi liitos ei olisi nykyisen kuntajakolain mukaan enää mahdollinen.
Säynätsalon rakennettu ympäristö on Suomen oloissa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta. Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi maankäyttöä ja rakennustoimintaa teettämällä asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia nimekkäillä suunnittelijoilla, joista tunnetuimpia ovat arkkitehdit [[Wivi Lönn]] ja [[Alvar Aalto]]. Jo 1900-luvun alkuvuosina Parviaisen tehtaiden rakennuksia suunnitteli professori [[Yrjö Blomstedt (arkkitehti)|Yrjö Blomstedt]]. Lönnin arkkitehtuuria on saarten alueella runsaasti ja hän suunnitteli asemakaavojen lisäksi omakotitalojen tyyppipiirustuksia ja julkisia rakennuksia 1920-luvulla, kuten Hoitokoti Hannalan ja Isosauna-nimellä tunnetun tiilisen saunarakennuksen saaren itärannalla. [[Säynätsalon kirkko|Säynätsalon kirkon]] suunnittelivat [[Armas Lindgren]] ja [[Bertel Liljequist]]. Vuonna 1927 käyttöön vihityn kirkon lahjoitti seurakunnalle tehtaiden silloinen toimitusjohtaja, Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos [[Hanna Parviainen]]. Kirkon erikoisuus on saaren tehtaiden koivuvanerista tehty sisäkatto, ns. [[kasettikatto]].
| |||