Ero sivun ”Foinikialaiset” versioiden välillä

Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska ei pystynyt maalle laajenemaan maa- sielläalueilla oli jo muita kansoja. Toisaalta idässä oli vuoristo<ref name="c86"/>. Ei tiedetä, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu merelle,vaikka joidenkin teorioiden mukaan olisi purjehdittu jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit. Idästä tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydä edelleen merikaupan välityksellä.

Foinikian seutu tuotti [[Setrit|setri]]puuta<ref name="Combi_maailmanhistoria_1974_85">Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 9789513021009, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s 87</ref>, jota myytiin muun muassa [[Egypti]]in. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita,. jaPurjehdusmatkat he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän,ulottuivat muun muassa [[Espanja]]an, ja ehkä [[Englanti]]in asti<ref>Combi maailmanhistoria s 87</ref>. Foinikialaisia [[siirtokunta|siirtokuntia]] oli [[Karthago]]n lisäksi [[Kypros|Kyproksella]], [[Rodos|Rodoksella]], [[Kreeta]]lla, [[Malta]]lla, [[Sisilia]]ssa, [[Sardinia]]ssa, sekä [[Marseille]]ssa Etelä-Ranskassa ja [[Cádiz]]issa Espanjassa.

Hieman vuoden 1200 eaa. jälkeen [[merikansat]] ryöstivät ja tuhosivat pahoin monia Foinikian kaupunkeja, sekä ottivatottaen merikaupan haltuunsa. Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.

FoinikialaisistaEtelässä jäivätFoinikialaisisten etelämmäsjälkeen filistealaiset merikauppaajatkoivat hoitamaan,merikauppaa. Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiinhyökkäyksissä. Egyptiläiset eivät pystyneet edistämään Foinikian kauppaa. Assyrian [[Tiglat-Pileser I|Tigletpileser I]] uhkasi Foinikiaa, ja useat kaupungeista päättivät maksaa käväisiveroa FoinikiassakinAssyrialle. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja he etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi Israelin suurvallan, jajonka kauppaa Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Sidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja erityisesti Byblos ja Sidon kukoistivat Myösja sekä Tyros ja Arvad menestyivät.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515-</ref>. 1000-900 eaa. Egyptin faaraot Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Sidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Sidon ja Tyros nousivat johtoon. Tyros jatkoi Sidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.

[[Kreikkalaiset]] syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään pelätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun Assyriasta irtautuneen [[Uus-Babylonia]]n [[Nebukadnessar]] valloitti maan 573 eaa. Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle [[Akhemenidit|Persialle]] 538 eaa., muun muassa tukemaan [[kreikka ja Persia|Persian hyökkäystä Kreikkaan]]. 351 eaa. Artaxerxes II tuhosi Sidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.