Versio 15. marraskuuta 2012 kello 21.59 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 15. marraskuuta 2012 kello 22.12 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Latvija viki.PNG\|thumb\|340px\|Latvian historialliset alueet, Latgale sinisellä]] '''Latgale''' ([[latgallin kieli\|latg.]] ''Latgola'', engl. ''Latgalia'') on yksi [[Latvia]]n historiallisista ja kulttuurialueista. Se sijaitsee Latvian ~~etelä- ja kaakkoisosissa~~itäosassa. Latgale on perinteisesti ollut [[roomalaiskatolinen kirkko\|katolilaista]] seutua, kun muu Latvia on pääosin [[Luterilaisuus\|luterilaista]]. Vanhin Latgalessa puhuttu kieli on [[latgallin kieli]] - ainoa Baltian kieli, jossa on säilynyt [[vokaalisointu]], samanlainen kuin suomen kielessä. Sen puhujia nimitetään [[Latgallit\|latgalleiksi]] (latv. ''latgalieši''). Latgallin kielen elvyttäminen on ollut käynnissä suurimittaisena hankkeena vuodesta vuodesta 2004 alkaen. Latgalen tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Väinänlinna]] (Daugavpils, [[latgallin kieli\|latg.]] ''Daugpiļs'') sekä [[Rēzekne]] ([[latgallin kieli\|latg.]] ''Rēzekne'' eli ''Rēzne''), jota pidetään Latgalen sydämenä. Nykyään väestö on hyvin venäläisvoittoista neuvostovallan jäljiltä, lisäksi alueella on historiallinen puolalainen vähemmistö. Alue kuuluu nykyään EU:n köyhimpiin. Latgalea asuttivat ensimmäisenä [[balttilaiset]] heimot. 1270 [[Kalparitaristo]] sai vallan alueella. 1559 [[Liivinmaan sota\|Liivinmaan sodan]] jälkeen alue liitettiin [[Liettuan suuriruhtinaskunta]]an ja 1569 siitä edelleen tuli [[Puola-Liettua]]n osa. Tänä aikana suuri osa väestöstä kääntyi katoliseen uskoon. Alueesta tällöin käytettiin nimeä Inflantia. Vuonna 1772 [[Puolan jako\|Puolan ensimmäisen jaon]] yhteydessä [[Venäjän keisarikunta]] valloitti alueen ja sitä hallittiin [[Vitebsk\|Vitebskistä]] käsin. Venäjä aloitti puolalaisia vastaan suunnatun venäläistämispolitiikan. Koska latgallit olivat ottaneet paljon vaikutteita puolalaisesta kulttuurista, koskivat nämä toimet myös heitä. Sorto loppui vasta 1904. Latvia itsenäistyi vuonna 1918. Hallinnollisesti Latgale liitettiin [[Abrene\|Abrenen]] alueeseen. Ensimmäinen itsenäisyys päättyi kesällä 1940 [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] miehitykseen. Noin ~~20000~~20 000 latvialaista kuljetettiin saman kesän aikana Siperiaan. Seuraavana kesänä Latvia joutui natsi-Saksan haltuun. Latgale oli myös [[Jiddishin kieli\|jiddishiä]] puhuvien [[Juutalaiset\|juutalaisten]] asuinalue (Länsi-Latviassa juutalaiset puhuivat saksaa tai hepreaa). Valtaosa heistä asui [[Daugavpils\|Daugavpilsin]] kaupungissa. Itsenäisessä Lativassa he saivat täydet kansalaisoikeudet. Latvian juutalaisista noin ~~70000~~70 000 menehtyi natsien [[Juutalaisvainot\|juutalaisvainoissa]] ja juutalaiskulttuuri hävisi alueelta lähes kokonaan. Juutalaisia menehtyi erityisesti Brigadeführer [[Walter Stahlecker\|Franz Walter Stahleckerin]] johtaman [[Einsatzgruppe A]] -joukon teloituksissa ja [[Kaiserwald\|Kaiserwaldin]] [[Keskitysleiri\|keskitysleirissä]] lähellä [[Riika\|Riiaa]]. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Latvia joutui uudelleen Neuvostoliiton haltuun. Liikehdintä kohti uutta itsenäistymistä alkoi laulavana vallankumouksena ja Latgalen alue oli siinä vahvasti mukana. Itsenäistyminen toteutui vuonna 1991. Vuonna 2009 tehdyssä paikallishallinnon uudistuksessa Latgale jaettiin useisiin hallintoalueisiin (latv. ''novads''), joista suurimmat ovat Daugavpils novads ja Rēzekne novads.

Ero sivun ”Latgallia” versioiden välillä