Ero sivun ”Paleomagnetismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Paleomagnetismi''' tutkii [[Maa]]n muinaista [[magneettikenttä]]ä, jonka suunta ja voimakkuus voidaan mitata magneettisia mineraaleja sisältävistä kivistä. PaleomagnetismiMuinaisa onkivikerrostumia yksitutkimalla kiinteänhuomataan maanMaan geofysiikanmagneettikentän osa-alueistasuunna javaihdelleen senpitkien avullaaikojen tutkitaankuluessa mm.siten, magneettikentänettä napaisuuskäännöksiävälillä jamagneettikenttä [[mannerliikunnat|mannerliikuntoja]]vaihtuu päinvastaiseksi. paleomagnetismistaKoska onkuitenkin hyötyäMaan joidenkinmagneettikenttä kerrostumienon ajoituksessa.ollut Esimsuunnilleen Brunhes-Matuyama-vaihdospyörimisakselin sattuusuuntainen, olemaansen juuriavulla ennenon viimevoitu jääkausienyrittää alkuakartoittaa mannerliikuntoja. NäinJoillekin voidaankerrostumilla ajoittaavoi laavojapaleomagnetismin ilmanavulla kaliuminyrittää jaantaa argoninkarkeita mittaustaikärajoja.
 
 
 
== Napaisuuskäännökset ==
[[Kuva:Geomagnetic late cenozoic.png|right|thumb|200px|Muutaman viime miljoonan vuoden aikaiset maan magneettikentän muutokset.]]
[[Kuva:Brunhes geomagnetism western US.png
|right|thumb|200px|Maan megneettikentän voimakkuuden vaihtelut nykyisellä Brunhes-kaudella.]]
 
''NapaisuuskäännökseksiNapaisuuskäännöksessä'' sanotaan tapahtumaa, jossa jälkeen Maan magneettikentän suunta vaihtuu vastakkaiseksi. Se kestää jonkin aikaa, ja sen aikana Maan magneettikenttä heikkenee ja vahvistuu taas vastakkaiseksi. Viimeine maan magneettikentän napaisuuskäännös oli Brunhes-Matuyama 780 000 vuotta sitten.
 
''Napaisuuskäännökseksi'' sanotaan tapahtumaa, jossa jälkeen Maan magneettikentän suunta vaihtuu vastakkaiseksi. Se kestää jonkin aikaa, ja sen aikana Maan magneettikenttä heikkenee.
 
Tämänhetkistä magneettikentän suuntaa sanotaan normaaliksi (kompassit osoittavat pohjoisnapaa kohti). Seuraavan napaisuuskäännöksen jälkeen kompassit osoittavat etelänapaa kohden.
 
Maan magneettiseksi pohjoisnavaksi sanotaan sitä pistettä maanpinnalla, jossa magneettikenttä on pystysuuntainen ja kenttäviivat kulkevat sisäänpäin. Magneettinen pohjoisnapa on myös se piste, jota kohti kompassit yleisesti ottaen osoittavat. Vastaavaasti magneettisella etelänavalla kenttä on pystysuuntainen ja kenttäviivat kulkevat ulospäin.
 
Maan magneettiset navat vaeltavat ja kenttä vaihtaa napaisuuttaan eri pituisissa jaksoissa.
Maan magneettikenttä syntyy ns. [[dynamoteoria|geodynamossa]], jossa kuuma, nestemäinen, sähköinen metalli virtaa lämpöliikkeen ja Maan pyörimisen tuloksena. Liikkuva sähkövaraus luo megneettikentän. Joskus käy niin, että megneettikentän voimaviivat sotkeutuvat ja kenttä vaihtaa napaisuuttaan vastakkaiseksi.
Tätä presessia ei tarkkaan tunneta, koska tietokonemallit, joilla maan magneettikenttää on tutkittu, ovat yksinkertaistavia.
Esim Auringon magneettisen napaisuuden vaihdokset sattuvat silloin, kun magneettikenttä on voimakas, maan napaisuusvaihdokset silloin, kun kenttä on heikko.
Maan ytimessä on miljoonien ampeerien sähkövirtoja.
 
Pitkäkestoisia, miljoonia vuosia kestäviä, saman napaisuuden kausia kutsutaan ''epookeiksi'' ja lyhytkestoisia, korkeintaan satoja tuhansia vuosia kestäviä, sanotaan ''tapahtumiksi''. maan magneettikentän napaisuus on vaihdellut pitkään 1-5 kertaa miljoonassa vuodessa. keskimääräinen napaisuuskausi kestää 250000 vuotta, mutta vaihtelee
kymmenistätuhansista miljooniin vuosiin.
<!--Cretaceous Long Normal -->
Harvinaisesti Maan megneettikentän napaisuus
oli kymmeniä miljoonia vuosia sama liitukaudella, kaudella "C34" ajalla 120 - 83 miljoonaa vuotta sitten, Aptian- Santonian-kausilla.
 
Yksi napaisuuskäännös kestää heikkenemisineen ja uuden kentän vahvistumisineen vain noin 50000 vuotta.
 
Planeettamen megneettikenttä suojelee osaltaan meitä kosmisilta säteiltä.
Maan magneettiset navat vaeltavat ja kenttä vaihtaa napaisuuttaan eri pituisissa jaksoissa. Tämä johtuu Maan magneettikentän lähteen, nestemäisessä ulkoytimessä virtaavien voimakkaiden sähkövirtojen (miljoonia ampeereja) synnyttämän prosessin, luonteesta. Tätä magneettikenttää ylläpitävää virtasysteemiä kutsutaan ''geodynamoksi''.
Maan magneettikentän heikeneminen päästää maan pinnalle enemmän kosmista säteilyä, mutta paleontologian mukaan maan magneettikentän ajoittaiset heikkenemiset eivät ole eiheuttaneet suuria aläinten joukkosukupuuttoja. Maan megneettikenttä on heikentynyt 150 viime vuoden aikana 10-15%, ja se heikkenee 1400 vuoden puoliintumisajalla. Viime maksimi oli 2000 vuotta sitten, mistä kenttä on heikentynyt 35%.
Jos Maan megneettikenttä pienenee nykyistä vaihtia, se heikkenee kokonaan vuonna 3000-4000 jaa. Mutta toisaalta Maan magneettikenttä on vaihdellut huommattavasti Brunhes-kaudella.
 
Pitkäkestoisia, miljoonia vuosia kestäviä, saman napaisuuden kausia kutsutaan ''epookeiksi'' ja lyhytkestoisia, korkeintaan satoja tuhansia vuosia kestäviä, ''tapahtumiksi''.
 
== Paleomagnetismin kaudet ==