Ero sivun ”Nathan Homer Knorr” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
==Liittyminen raamatuntutkijoihin==
Knorr syntyi 23. huhtikuuta 1905 Bethlehemissä, [[Pennsylvania]]ssa. Hänen perheensä kuuluivat [[reformoitu kirkko|reformoituun kirkkoon]]. Knorr kiinnostui Pastori [[Charles Taze Russell]]in opetuksista ollessan 16 vuoden ikäinen. Vuonna [[1922]] hän erosi reformoidusta kirkosta ja 4. heinäkuuta [[1923]] hänet kastettiin raamatuntutkijaksi Little Lehig-joessa. Mielenkiintoista kylläkin, esitelmän kastetilaisuudessa piti [[Frederick William Franz]], josta kerran oli tuleva Knorrin seuraaja Vartiotorniseuran johdossa. Saman vuoden syyskuussa hän muutti Seuran päämajaan Brooklynissä, New Yorkissa, ja aloitti työnsä kokoajanpalvelijana. Hänellä oli jo Rutherfordin aikaan keskeinen asema Seuran hallinnossa, ja [[1940]] hänestä tuli varapresidentti.
==Jehovan todistajien johdossa==
Knorr valittiin Vartiotorniseuran johtoon noin viikko Rutherfordin kuoleman jälkeen, [[13. tammikuuta]] [[1941]]. Hän oli sitä ennen työskennellyt pitkään Seuran päämajassa Brooklynissä, ollen eräs Rutherfordin läheisimpiä työtovereita. Tulevina vuosina hän muodosti yhdessä varapresidentti Frederick W. Franzin ja
Presidentti Knorrilta puuttui lähes täysin hänen edeltäjiensä henkilökohtainen karisma. Puhujana hän oli hyvä, joskin hieman kuivahko, mutta kirjoittajana hänellä ei kerrota olleen suuria lahjoja. Knorr ei liioin ollut edeltäjiensä kaltainen kekseliäs ja uutta luova teologinen ajattelija. Hänen aikanaan Jehovan todistajien opillinen johto keskittyi ennen kaikkea varapresidentti Franzin käsiin. Knorrin vahvuus oli ennen kaikkea hänen järjestely- ja hallinnointikykynsä. Hän oli myös erinomainen taloudellinen johtaja. Hänet tavanneet vieraat kertoivat hänen muistuttavan ennemminkin suuren yhtiön pääjohtajaa kuin uskonnollista johtajaa.
Knorrilla oli rautainen tahto. Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan
Knorr oli päättänyt panostaa Jehovan todistajien jäsenmäärän maailmanlaajuiseen kasvuun. Hänen edeltäjänsä Rutherford oli esittänyt, että Jehovan todistajien ensisijainen tehtävä oli saarnata hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, joka hallitsi näkymättömänä ja joka pian oli tuleva kukistamaan maailman valtakunnat. Rutherford vaati Jehovan todistajia saarnaamaan ja todistamaan kaduilla ja toreilla sekä kulkemaan talosta taloon. Koska vain harvat osasivat todistaa henkilökohtaisesti, todistajat käyttivät yleensä valmiita puheita, jakoivat lehtiä, soittivat gramofonilla Rutherfordin puheita äänilevyiltä tai vain kulkivat kaduilla yllään mainoskyltit.
|