Ero sivun ”Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota)” versioiden välillä

'''Kevätoffensiivi''' eli ''Kaiserschlacht'' [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää amerikkalaisten joukkojen saapumista vuonna 1918. 60 divisioonaa oli vapautunut itärintamalta, kun Venäjä antautui. Alkoi operaatioiden sarja, hyökkäykset nimeltä ''Michael'', ''Georgette'', ''Gneisenau'' ja ''Blücher-Yorck'' seurasivat toisiaan. Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti nämä hyökkäykset. Eteneminen johtui rintaman todellisia oloja vastaamaan kehitetystä [[Hutier-taktiikka|Hutier-taktiikasta]], jossa ammuttiin säästeliäästi oikeisiin kohteisiin ja kevyet jalkaväkiryhmät hyökkäsivät nopeasti vastustajan heikkoihin kohteisiin. Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa, kuudessa kuukaudessa Saksan armeijan vahvuus tipahti 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan.{{lähde|AM-linkissä pienemmät luvut}}

Operaatio Blücher-York alkoi toukokuun 27. päivänä [[Soissons]]in ja [[Rheims]]in välissä. Se tunnetaan myös nimellä [[Aisnen kolmas taistelu]]. Ympärysvaltain tappiot kesäkuun 6. päivään asti olivat 137 000 miestä ja keskusvaltain 130 000. Saksan tulivalmistelu Feuerwalze luhisti nopeasti läntisten joukkojen puolustuksen muutamaa kohtaa lukuun ottamatta.{{Lähde|Am-linkissä näitä ei ilmeisesti lasketa osaksi kevätoffensiivia}}

Kesäkuun 9. päivänä Saksa aloitti edellisen operaation laajennukseksi ''Operaatio Gneisenaun''. Ranska sai saksalaisilta sotavangeilta tietoja operaatiosta ja järjesti puolustukseen syvyyttä. Tästä huolimatta Saksan hyökkäys menestyi hyvin, mutta [[Compiègne]]ssa ranskalaiset pysäyttivät saksalaiset äkillisellä vastahyökkäyksellä. 35 000 ympärysvaltain ja 30 000 saksalaisten miestä haavoittui tai kuoli.{{Lähde|Am-linkissä näitä ei ilmeisesti lasketa osaksi kevätoffensiivia}}