Ero sivun ”Wienin kuvataideakatemia” versioiden välillä

[[1938]]–[[1945]] akatemian taso laski merkittävästi tuolloin valtaa pitäneiden [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsi]]en alettua [[juutalainenjuutalaiset|juutalaisten]] professorien poistamisen opettajakunnasta. Natsit asettivat myös tiukkoja säädöksiä opetukseen omien standardiensa mukaan.<ref name = "WA" />

Pikkupojasta asti innokkaasti piirtänyt 18-vuotias [[Adolf Hitler]] keräsi rohkeutensa toteuttaakseen unelmansa ja haki arvostettuun Wienin kuvataideakatemiaan [[1907]]. Hitler oli optimistinen ja itsevarma, mutta pettyi pahasti, sillä hän karsiutui jo pääsykokeen toisessa vaiheessa. 113 hakijasta Hitler oli niiden 85 joukossa, jotka eivät päässeet sisälle.<ref name="toland">{{kirjaviite|Tekijä=[[John Toland (historioitsija)|John Toland]]and|Nimeke=Hitler|Vuosi=1976|Sivu=25-28|Julkaisija=Wordsworth Editions|Tunniste=ISBN 1-85326-676-0}}</ref> Hitlerin lailla reputtaneissa oli myös kuvataideakatemian tuleva [[rehtori]]. Hitlerin kyky hahmottaa ja jäljentää rakennuksia huomattiin ja häntä kannustettiin hakemaan akatemian arkkitehtiosastolle. Tullakseen hyväksytyksi [[arkkitehti]]osaston pääsykokeisiin Hitler olisi kuitenkin tarvinnut kahta vuotta aiemmin lopettamansa oppikoulun päästötodistuksen. ”...hylkäävä päätös iski kuin salama kirkkaalta taivaalta.”, Hitler kuvaili tunteitaan myöhemmin kirjassaan ''[[Taisteluni]]'' saatuaan tiedon reputtamisestaan.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Adolf Hitler|Nimeke=Taisteluni osa I|Vuosi=1941|Sivu=26, 62-73|Julkaisija= WSOY, Porvoo|Tunniste=}}</ref> Hän yritti toistamiseen seuraavana vuonna, muttei päässyt edes toiseen vaiheeseen.<ref name="toland" />