Ero sivun ”Kiinteistörekisteri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rekisteriä ylläpitävän Maanmittauslaitoksen edustaja täydensi vanhaa tekstiä ja korjasi virheitä.
Rivi 1:
'''Kiinteistörekisteri''' on eräs yhteiskunnan perusrekistereistä Suomessa. Kiinteistörekisterissä on lueteltu [[kiinteistö]]t ja niistä luovutetut [[määräala]]t, sekäKiinteistörekisteri muinakäsittää rekisteriyksikköinäkiinteistöjen [[yhteisalue|yhteisetominaisuustiedot alueet]](tekstitiedot) ja eräätsijaintitiedot teideneli liitännäisalueetkiinteistörekisterikartan.
 
Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisterissä erityisellä ''kiinteistötunnuksella'' ja määräala ''määräalatunnuksella''. Kiinteistörekisteri muodostaa yhdessä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin kanssa kiinteistötietojärjestelmän. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ilmenee kiinteistön lainhuutotiedot sekä sitä rasittavat kiinnitykset. Kiinteistörekisteriä ylläpitää alueesta riippuen joko [[maanmittauslaitos]] tai kiinteistön sijaintikunta. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä ylläpitää [[oikeusministeriö]], ja siihen syöttävät tietoa toimivaltaiset [[käräjäoikeus|käräjäoikeudet]].
 
Kiinteistörekisteri on julkinen. Kiinteistörekisterin tietoja voi tarvita esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia ja toisten kulkuoikeuksia. Rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä otettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella.
Vuoden 2010 alusta rekisteristä vastaa alueellinen maanmittaustoimisto.
 
Kiinteistörekisteriin kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä kiinteistöjen kauppahintarekisterin tulosteet ovat erityisesti kiinteistökaupan parissa toimivien, kuten kiinteistövälittäjien ja pankkien tarvitsemia tuotteita. Kiinteistörekisterikarttaa ja muita kiinteistötietoja tarvitaan myös muun muassa erilaisten rakennushankkeiden, kuten teiden ja sähkölinjojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös esimerkiksi metsäyhtiöt tarvitsevat tietoja kiinteistörajojen sijainnista.
Ennen vuotta [[1985]] nykyistä kiinteistörekisteriä vastasi maaseudulla [[maarekisteri]] ja kaupungeissa [[tonttikirja]].
 
Kiinteistörekisteriä ylläpitävät maanmittaustoimistot sekä suurimpien kuntien asemakaava-alueilla (tai osalla niistä) kuntien kiinteistöinsinöörit. Kiinteistörekisteri muodostaa yhdessä [[Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri|lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin]] kanssa [[Kiinteistötietojärjestelmä|kiinteistötietojärjestelmän]].
 
== Kiinteistötunnus ==
 
Rekisteriyksiköt yksilöidään neliosaisella kiinteistötunnuksella, joka muodostuu [[Luettelo Suomen kuntanumeroista|kunta-]], sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Sijaintialue tarkoittaa yleensä rekisterikylää tai kunnanosaa ja ryhmä taloa tai korttelia.
Kiinteistötunnuksen muodostavat kaavoitetuilla alueilla [[Luettelo Suomen kuntanumeroista|kunta­numero]], [[kaupunginosa]]n ja [[kortteli]]n numerot sekä kiinteistön rekisteri­numero. Kaavoittamattomilla alueilla sen muodostavat kunta­numero, [[kylä]]n ja [[maakirjatalo]]n numero sekä tilan rekisteri­numero.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://eportti.kauppalehti.fi/1/tiedotteet/index.jsp?oid=2009/21366&sort=false | Nimeke = Miten kiinteistötunnus muodostuu | Julkaisija = Kauppalehti | Ajankohta = 15.4.2009 | Viitattu = 29.11.2011}}</ref>
 
== Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot ==
 
Kiinteistörekisteriin merkitään rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiinteistötunnus, yksikön perustamistiedot, pinta-ala, osuudet yhteisiin alueisiin sekä tietoja erilaisista kiinteistön käyttöön vaikuttavista oikeuksista ja rajoituksista. Rekisteristä selviävät myös kiinteistön alueella olevat määräalat ja kiinteistöstä luovutetut yhteisalueosuudet. Määräalat ja yhteisalueosuudet yksilöidään määräalatunnuksella, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta lisättynä kirjaimella M ja numerolla (yleensä 601, 602 jne). Määräala lakkaa kiinteistörekisterissä silloin, kun siitä on muodostettu kiinteistö tai kun se on liitetty ennestään olevaan kiinteistöön.
 
Kiinteistörekisterin tiedot muuttuvat jatkuvasti ja ne perustuvat maanmittaustoimituksiin ja viranomaisten tekemiin päätöksiin. Vanhimmat tiedot juontavat 1700-luvulla tehtyihin toimituksiin. Kiinteistörekisteri syntyi kunnittain vuosina 1978-1995 sitä mukaa, kun maarekisteri ja kaupunkien tonttikirjat tallennettiin sähköiseen muotoon.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/kiinteistorekisteri | Julkaisija = Maanmittauslaitos 2012 | Viitattu = 9.11.2012}}</ref>
 
== Kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt ==
 
Kiinteistöinä kiinteistörekisteriin merkitään tilat (2 228 000), tontit (394 000), yleiset alueet (15 600), valtion metsämaat (497), valtion alueella olevat suojelualueet (440), lunastusyksiköt (37 200), yleisiin tarpeisiin erotetut alueet (258), erilliset vesijätöt (429) ja yleiset vesialueet (93). Muina rekisteriyksikköinä kiinteistörekisteriin merkitään usealle kiinteistölle yhteisesti kuuluvat alueet (46 900) ja tieoikeudella hallittavat maanteiden liitännäisalueet (1 400). Luvut tarkoittavat voimassa olevien rekisteriyksiköiden lukumäärää kiinteistörekisterissä vuoden 2011 alussa.
 
== Kiinteistörekisterikartta ==
 
Kiinteistörekisterin sijaintitiedot esitetään kiinteistörekisterikartassa. Kiinteistörekisterikartta osoittaa rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot (kiinteistötunnus tai sen osa).
 
Karttaan merkitään myös:
* kiinteistörekisteriin merkityn määräalan tunnus ja sijainti
* kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
* voimassa olevan asemakaavan ja yleiskaavan raja
 
Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikarttaa tarkemmin rekisteriyksiköiden alueelliset ulottuvuudet selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.
 
Aikaisemmin perutettuja rasitteita, käyttöoikeuksia ja rajoituksia saattaa puuttua kiinteistörekisterikartalta johtuen eri aikoina voimassa olleista rekisteröintitavoista. Maanmittaustoimistot ja kiinteistörekisteriä pitävät kunnat perusparantavat kiinteistörekisterikarttaa ja antavat tarkempia tietoja kiinteistörekisterikartalta puuttuvista tiedoista.
 
Kiinteistörekisterikartan tulosteita voi ostaa maanmittaustoimistoista ja kunnista. Karttapaikalla <ref>{{verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang= | Nimeke = Karttapaikka | Viitattu = 9.11.2012}}</ref> ja eräiden kuntien palveluissa voi ilman maksua tarkastella kiinteistörajoja ja -tunnuksia.
 
== Kiinteistötietopalvelu ==
 
Kiinteistörekisteri on julkinen ja jokaisella on oikeus saada luettavakseen kiinteistörekisterin tietoja. Kiinteistöä tai muuta rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä tulostettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella. Kiinteistörekisteriotteita saa maksua vastaan maanmittaustoimistoista, kunnista ja maistraateista. Rekisterin tulosteita voivat edellisten lisäksi antaa asiakkaille esimerkiksi kiinteistönvälittäjät ja pankit.
 
Kiinteistörekisterin tietoja voi selata maksullisen KTJ-selaintietopalvelun kautta. Palvelu on tarkoitettu viranomaisille ja sellaisille ammattimaisille käyttäjille, joille voidaan myöntää käyttölupa.
 
== Viitteet ==
Rivi 17 ⟶ 50:
* [http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/kiinteistorekisteri Tietoja kiinteistörekisteristä]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850392 Kiinteistörekisterilaki]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/199609701996097 Kiinteistörekisteriasetus]
* [http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/kiinteistorekisteri/laatutiedot Kiinteistörekisterin laatupuutteet]
 
[[Luokka:Rekisterit]]
[[Luokka:Kiinteistöoikeus]]
[[Luokka:Maanmittauslaitos]]
 
[[bar:Kataster]]