Ero sivun ”Plasma” versioiden välillä

48 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Plasma''' on aineen olomuoto, jossa [[atomi]]t ovat menettäneet [[elektroni|elektroneja]] eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja positiivisista [[ioni|ioneista]]. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. [[sähkömagnetismi]]).
 
Plasmaa kutsutaan toisinaan aineen neljänneksi olomuodoksi. Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kuitenkin kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi, kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä, että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilasta riippuvainen prosessi, kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista.
Plasmaa syntyy korkean [[lämpötila]]n (vähintään 2 000–8 000 [[kelvin|K]]) vaikutuksesta ja [[sähkökenttä|sähkökentässä]] kiihdytettyjen [[hiukkanen|hiukkasten]] törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99 % tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. [[pimeä aine]]) olisi plasmaa.
 
[[aurinko|Auringosta]] sinkoutuu jatkuvasti plasmaa [[avaruus (tähtitiede)|avaruuteen]] [[aurinkotuuli|aurinkotuulena]], ja sen törmätessä [[maa]]n [[ilmakehä]]n ulompiin osiin syntyvät [[revontulet]]. Vihertävän keltainen [[väri]] syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä [[happi]]atomeihin. Elektroni menettää osan [[liike-energia]]staan, jonka happiatomi muuttaa näkyväksi [[valo]]ksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan.
 
Plasmasta aikaisemmin käytettyä rinnakkaisnimeä "plastma" pidetään nykyään vanhentuneena eikä enää suositeltavana.
Plasmaa käytetään muun muassa [[loisteputki]]ssa ja [[hitsaus|hitsauksessa]]. [[Fuusioreaktori|Fuusioreaktoreiden]] kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään [[magnetohydrodynamiikka]]a. [[Raketti]]tekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan [[ionimoottori|ionimoottoreiksi]], kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi.
 
==Plasman muodostuminen==
Plasmaa kutsutaan toisinaan aineen neljänneksi olomuodoksi. Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kuitenkin kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi, kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä, että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilasta riippuvainen prosessi, kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista.
Plasmaa syntyy korkean [[lämpötila]]n (vähintään 2 000–8 000 [[kelvin|K]]) vaikutuksesta ja [[sähkökenttä|sähkökentässä]] kiihdytettyjen [[hiukkanen|hiukkasten]] törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99 % tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. [[pimeä aine]]) olisi plasmaa.
 
==Plasman sovellukset==
Plasmasta aikaisemmin käytettyä rinnakkaisnimeä "plastma" pidetään nykyään vanhentuneena eikä enää suositeltavana.
Plasmaa käytetään muun muassa [[loisteputki]]ssa ja [[hitsaus|hitsauksessa]]. [[Fuusioreaktori|Fuusioreaktoreiden]] kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään [[magnetohydrodynamiikka]]a. [[Raketti]]tekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan [[ionimoottori|ionimoottoreiksi]], kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi.
 
==Aiheesta muualla==
5 408

muokkausta